Mun elämässä on taas muutosten aika käsillä. Suurimpana muutoksena on pari viikkoa sitten alkanut työttömyys. Jep, taas mä oon tässä tilanteessa. Eikä muuten ole kauhean kivaa.
Mutta, yritän nyt jotenkin suhtautua tähän siten, että joku hyvä duuni odottaa mua jossain ja mun pitää vain löytää se ja saada se :D Edellinen duunipaikkani ei ollut oikeastaan lähelläkään omaa alaa ja toivonkin, että seuraava työpaikka olisi edes etäisesti omaan koulutustausaani sopiva. Saa nähdä, mitä aika tuo tullessaan. Raha-asiat tietysti aiheuttaa paljon huolta ja harmaita hiuksia.
Mitäs mä olen sitten duunaillut kun on tätä aikaa nyt sitten ollut? Olin ensin sukuloimassa ja muutenkin vähän reissussa. Tapasin paljon ystäviä ja tein huomion, että kaikki muut tuntuu menevän elämässä hurjaa vauhtia eteenpäin, paitsi mä. On häitä, ristiäisiä, raskauksia ja talojen etsintää. Musta tuntuu, että jouduin juuri askeleen taaksepäin joutuessani työttömäksi. Toivotaan, että tämä kestäisi mahdollisimman vähän aikaa, sillä mä haluan kans alkaa pian toteuttaan noita asioita. Mä haluun häät, mä haluun oman asunnon, mä haluun edetä ja olla onnellinen.
Oon purkanut ahdistusta liikuntaan, mikä on tietty vaan hyvä juttu :) Tähän viikkoon on mahtunut jo useampi treeni, enimmäkseen aerobista harjoittelua. Tänään aion myös aloittaa suursiivouksen, odottelen vain että lounas hieman sulaa vatsassa ettei huono olo iske.
Mutta tällaista tänne siis.
torstai 11. heinäkuuta 2013
sunnuntai 12. toukokuuta 2013
Uusia ruokakokeiluja
Eilinen päivä oli kyllä mukava! Oli hyvä sää, kävin spinningissä, kaupassa kiertelemässä ja myöhemmin myös koiran kanssa lenkkeilemässä. Oli ihanaa kun aurinko paistoi eikä ollut oikeastaan kiire minnekään.
Ja kaikista mukavinta päivässä oli, että sain pidettyä ruokailut mukavasti terveellisellä pohjalla :) Kokeilin kirjastosta lainaamastani VHH-kirjasta aikasta hyvää reseptiä: rapupihvejä ja coleslaw-salaattia, namskis! Ainut vaan, että rapupihvit eivät meinanneet oikein pysyä kasassa paistettaessa. En tiedä voiko johtua siitä, että korvasin turskan seitillä, ja seitihän on sellaista aika "lohkeilevaa" koostumukseltaan. Mutta maku oli hyvä, sehän se pääasia on.
Etenkin toi coleslaw oli mun makuun, raikasta ja niin hyvää!
Iltapalaksi tein eilen The Good Morning -blogin Kaisan reseptin mukaista Benkkujenkku -jäden korviketta. Ja se oli kyllä tosi hyvää, en ikinä olis uskonut, että raejuusto sopii pohjaksi jäätelölle. En ottanut tuotoksesta kuvaa, koska ulkonäkö ei ollut sangen herkullisen näköinen. Löysin tieni Kaisan blogiin vasta pari päivää sitten, ja olen myyty! Mahtavaa, kun joku jaksaa keksiä ja kokeilla mitä ihmeellisempiä reseptejä ja jakaa nämä mahtavuudet vielä meidän lukijoidenkin kanssa. Kaisan innoittamana kokeilin myös uutta aamupalaa tänä aamuna: pannareita. Ei toki mitään perus vehnäjauhopannareita, vaan sellaisia terveellisempiä versioita. Jälleen kerran annoksen ulkonäkö ei ihan vastannut sitä, mitä piti, mutta maku oli aivan mahtava.
Että kyllä näillä kelpasi aloittaa sunnuntain vietto.
Nyt kuitenkin koiran kanssa lenkille ja sitten kohti salia.
Aurinkoista sunnuntaita kaikille!
Ja kaikista mukavinta päivässä oli, että sain pidettyä ruokailut mukavasti terveellisellä pohjalla :) Kokeilin kirjastosta lainaamastani VHH-kirjasta aikasta hyvää reseptiä: rapupihvejä ja coleslaw-salaattia, namskis! Ainut vaan, että rapupihvit eivät meinanneet oikein pysyä kasassa paistettaessa. En tiedä voiko johtua siitä, että korvasin turskan seitillä, ja seitihän on sellaista aika "lohkeilevaa" koostumukseltaan. Mutta maku oli hyvä, sehän se pääasia on.
 |
| Treenisaldo |
 |
| Uusia reseptejä etsimässä |
 |
| Rapupihvejä, chilikastiketta ja coleslaw |
Etenkin toi coleslaw oli mun makuun, raikasta ja niin hyvää!
Iltapalaksi tein eilen The Good Morning -blogin Kaisan reseptin mukaista Benkkujenkku -jäden korviketta. Ja se oli kyllä tosi hyvää, en ikinä olis uskonut, että raejuusto sopii pohjaksi jäätelölle. En ottanut tuotoksesta kuvaa, koska ulkonäkö ei ollut sangen herkullisen näköinen. Löysin tieni Kaisan blogiin vasta pari päivää sitten, ja olen myyty! Mahtavaa, kun joku jaksaa keksiä ja kokeilla mitä ihmeellisempiä reseptejä ja jakaa nämä mahtavuudet vielä meidän lukijoidenkin kanssa. Kaisan innoittamana kokeilin myös uutta aamupalaa tänä aamuna: pannareita. Ei toki mitään perus vehnäjauhopannareita, vaan sellaisia terveellisempiä versioita. Jälleen kerran annoksen ulkonäkö ei ihan vastannut sitä, mitä piti, mutta maku oli aivan mahtava.
 | ||||
| Pannukakut persikoilla, luonnonjugulla ja raakakaakaojauheella. Alin pannari näyttää ihan palaneelta, mutta ei todellisuudessa ollut noin palanut eikä maistunut yhtään palaneelle. |
Että kyllä näillä kelpasi aloittaa sunnuntain vietto.
Nyt kuitenkin koiran kanssa lenkille ja sitten kohti salia.
Aurinkoista sunnuntaita kaikille!
lauantai 11. toukokuuta 2013
Hei Hei Mitä Kuuluu?
Blogihiljaisuus on senkun jatkunut vain osaltani, pahoittelut siitä.
Olen miettinyt jopa blogini sulkemista, koska minulla ei ole ollut energiaa kirjoittaa mitään. Ja tuntuu, että elämässäni ei nyt ole hirmuisesti edes matskua, josta kirjoittaa. Sitten kuitenkin muistan aina, kuinka kiva olo tästä kirjoittamisesta tulee. Pitäisi vain ryhdistäytyä ja kirjoittaa useammin.
Mitä mulle siis kuuluu?
Vähän kehnosti menee. Terveyspuolella reistailee. Kärsin viikoittain migreenistä, välillä lievemmistä ja välillä voimakkaammista säryistä, joihin ei meinaa löytyä apua. Kävin vaihdattamassa lääkkeet vastikään, mutta nekin ovat osoittautuneet melko susiksi. Toissapäivänä kärsin jälleen särystä, ja olin niin epätoivoinen kipujeni kanssa, että vedin päivän mittaan eri särkylääkkeitä siinä toivossa, että edes jokin auttaisi. Siinä meni panadolia, migardia ja burana 800:sta, mutta mikään ei tuntunut tehoavan. Vasta illalla alkoi särky vähän hellittää. Voitte arvata ketutuksen määrän, kun kerrankin olisi ollut vapaapäivä keskellä viikkoa ja olisi ehtinyt hyvin liikkumaan, ja sitten tulee migreeni ja päivä menee sohvan pohjalla.
Mulla on myös suuria motivaatio-ongelmia saada nämä terveellisemmät elämäntavat kunnolla mukaan jokapäiväiseen elämään. Oon niin daiju, että väsyneenä sitä töistä tullessa nappaa sen helpoimman ruokavaihtoehdon (lue paahtoleipää päällysteineen) ja mussuttaa sitä sitten pitkin iltaa. Missä mun itsekuri, missä mun järki? Oon alkanut sitäkin miettimään, että ruokavaliollakin voisi olla vaikutusta tähän migreenien yleistymiseen. Lainasinkin kirjastosta kirjan koskien vähähiilihydraattista ruokavaliota. En aio karppaajaksi, mutta vähintäänkin kaipaisin ideoita, miten voisin vähentään hiilareiden määrää ruoassani. Kaipaan konkreettisia reseptejä, joita toki myös netti on pullollaan. Mulle saa myös vinkkailla teidän omista suosikeista, olisi kiva kuulla niistäkin.
Yksi suuri syy tälle migreenille on satavarmasti stressi. Töistä on kamalaa stressiä...ja tulevaisuudesta yleensäkin. Kärsin edelleen unettomuudesta, ja lääkäri määräs mulle myös nukahtamislääkkeet, koska sanoi, että uniongelmat voi myös pahentaa tuota migreeniä. Mun ongelmana ei vaan yleensä ole toi nukahtaminen vaan enemmänkin yöheräily.
Nyt nautin ihanaa aamukahvia puhtaassa kodissa. Siivosin eilen kämpän kevätkuntoon. Nautin myös rauhallisuudesta, sillä vietän viikonloppua yksin, mies painui sukuloimaan viikonlopuksi. Välillä tällainen oma aika on ihan tarpeen. Saa tehdä just niinkun huvittaa. Aion mennä spinningiin, käydä kaupassa ja tehdä jotain ruokaa sen VHH kirjan mukaisesti.
Ja PS. Kevät on todella tullut. Ballerinatossut on otettu käyttöön ja kukat kukkii <3
Olen miettinyt jopa blogini sulkemista, koska minulla ei ole ollut energiaa kirjoittaa mitään. Ja tuntuu, että elämässäni ei nyt ole hirmuisesti edes matskua, josta kirjoittaa. Sitten kuitenkin muistan aina, kuinka kiva olo tästä kirjoittamisesta tulee. Pitäisi vain ryhdistäytyä ja kirjoittaa useammin.
Mitä mulle siis kuuluu?
Vähän kehnosti menee. Terveyspuolella reistailee. Kärsin viikoittain migreenistä, välillä lievemmistä ja välillä voimakkaammista säryistä, joihin ei meinaa löytyä apua. Kävin vaihdattamassa lääkkeet vastikään, mutta nekin ovat osoittautuneet melko susiksi. Toissapäivänä kärsin jälleen särystä, ja olin niin epätoivoinen kipujeni kanssa, että vedin päivän mittaan eri särkylääkkeitä siinä toivossa, että edes jokin auttaisi. Siinä meni panadolia, migardia ja burana 800:sta, mutta mikään ei tuntunut tehoavan. Vasta illalla alkoi särky vähän hellittää. Voitte arvata ketutuksen määrän, kun kerrankin olisi ollut vapaapäivä keskellä viikkoa ja olisi ehtinyt hyvin liikkumaan, ja sitten tulee migreeni ja päivä menee sohvan pohjalla.
 |
| weheartit.com |
Mulla on myös suuria motivaatio-ongelmia saada nämä terveellisemmät elämäntavat kunnolla mukaan jokapäiväiseen elämään. Oon niin daiju, että väsyneenä sitä töistä tullessa nappaa sen helpoimman ruokavaihtoehdon (lue paahtoleipää päällysteineen) ja mussuttaa sitä sitten pitkin iltaa. Missä mun itsekuri, missä mun järki? Oon alkanut sitäkin miettimään, että ruokavaliollakin voisi olla vaikutusta tähän migreenien yleistymiseen. Lainasinkin kirjastosta kirjan koskien vähähiilihydraattista ruokavaliota. En aio karppaajaksi, mutta vähintäänkin kaipaisin ideoita, miten voisin vähentään hiilareiden määrää ruoassani. Kaipaan konkreettisia reseptejä, joita toki myös netti on pullollaan. Mulle saa myös vinkkailla teidän omista suosikeista, olisi kiva kuulla niistäkin.
Yksi suuri syy tälle migreenille on satavarmasti stressi. Töistä on kamalaa stressiä...ja tulevaisuudesta yleensäkin. Kärsin edelleen unettomuudesta, ja lääkäri määräs mulle myös nukahtamislääkkeet, koska sanoi, että uniongelmat voi myös pahentaa tuota migreeniä. Mun ongelmana ei vaan yleensä ole toi nukahtaminen vaan enemmänkin yöheräily.
Nyt nautin ihanaa aamukahvia puhtaassa kodissa. Siivosin eilen kämpän kevätkuntoon. Nautin myös rauhallisuudesta, sillä vietän viikonloppua yksin, mies painui sukuloimaan viikonlopuksi. Välillä tällainen oma aika on ihan tarpeen. Saa tehdä just niinkun huvittaa. Aion mennä spinningiin, käydä kaupassa ja tehdä jotain ruokaa sen VHH kirjan mukaisesti.
keskiviikko 27. helmikuuta 2013
Kiireitä kiireitä...
Empäs ole pitkiin aikoihin kirjoitellut mitään. Ei yksinkertaisesti ole ollut aikaa, jaksamista, ei oikein innostustakaan.
Superdieetti meni osaltani puihin. Jouduin lopettamaan leikin kesken jatkuvan pahoinvoinnin vuoksi. Lopettaminen masensi, ärsytti, tunsin oloni luuseriksi. Mutta turha tempaus se ei toki ollut, paino putosi pari kiloa ja sain ruokavaliooni taas mukaan enemmän protskua ja vähemmän höttöhiilareita. Nyt pyrinkin syömään enemmän kasviksia ja samoin proteiineja. Kyllä mä vielä onnistun, vaikkakin menetelmää ja tahtia pitikin vähän muuttaa.
Töissä on ollut sairaan kiireistä ja stressaavaa, mikä näkyy unettomuutena. Mä oon sellanen, että stressi vaikuttaa heti unen laatuun. Saan yleensä kyllä unen päästä kiiinni, mutta herään aamuyöstä pyörimään sängyssä ja stressi nostattaa kylmän hien iholle. Unettomuus on asia, joka vaikuttaa kyllä kokonaisvaltaisesti jaksamiseen.
Nyt vietän harvinaislaatuista vapaapäivää. Tarkoitus oli mennä salille, mutta heräsin aamuyöllä lievään migreeniin ja pahaan oloon. Lääke vei onneksi säryn mennessään, mutta jotenkin etoo edelleen. Joten salitreeni taitaa vaihtua rauhalliseen lenkkeilyyn.
Vähän sellaista matalavireistä menoa on tällä hetkellä. Kaipaan sellaista "elämä on ihanaa" -olotilaa. En muista, milloin viimeksi olisi ollut kunnolla sellainen olo. Ehkäpä se tässä kevätauringon lisääntyessä sieltä tulee. Kaikki on kuitenkin ihan jees.
Superdieetti meni osaltani puihin. Jouduin lopettamaan leikin kesken jatkuvan pahoinvoinnin vuoksi. Lopettaminen masensi, ärsytti, tunsin oloni luuseriksi. Mutta turha tempaus se ei toki ollut, paino putosi pari kiloa ja sain ruokavaliooni taas mukaan enemmän protskua ja vähemmän höttöhiilareita. Nyt pyrinkin syömään enemmän kasviksia ja samoin proteiineja. Kyllä mä vielä onnistun, vaikkakin menetelmää ja tahtia pitikin vähän muuttaa.
Töissä on ollut sairaan kiireistä ja stressaavaa, mikä näkyy unettomuutena. Mä oon sellanen, että stressi vaikuttaa heti unen laatuun. Saan yleensä kyllä unen päästä kiiinni, mutta herään aamuyöstä pyörimään sängyssä ja stressi nostattaa kylmän hien iholle. Unettomuus on asia, joka vaikuttaa kyllä kokonaisvaltaisesti jaksamiseen.
Nyt vietän harvinaislaatuista vapaapäivää. Tarkoitus oli mennä salille, mutta heräsin aamuyöllä lievään migreeniin ja pahaan oloon. Lääke vei onneksi säryn mennessään, mutta jotenkin etoo edelleen. Joten salitreeni taitaa vaihtua rauhalliseen lenkkeilyyn.
Vähän sellaista matalavireistä menoa on tällä hetkellä. Kaipaan sellaista "elämä on ihanaa" -olotilaa. En muista, milloin viimeksi olisi ollut kunnolla sellainen olo. Ehkäpä se tässä kevätauringon lisääntyessä sieltä tulee. Kaikki on kuitenkin ihan jees.
keskiviikko 30. tammikuuta 2013
Superdieetti ja sosiaalinen elämä
Tällä viikolla koin oikeastaan ensimmäistä kertaa sen, kuinka vaikeaa voi olla yhdistää superdieettiä sosiaaliseen elämään.
Kuten osa lukijoista saattaa muistaakin, olen vasta muuttanut uudelle paikkakunnalle, jolta en entuudestaan tuntenut ainuttakaan ihmistä. Nyt olen hieman tutustunut muutamaan ihmiseen, jotka ovat lähinnä miehen duunikavereita. Niin sanottuja "omia kavereita" mulla ei ole edelleekään ainuttakaan.
Olikin vaikea hetki, kun mies pyysi mua mukaansa hänen duunikavereidensa illanviettoon, jossa tiedossa oli pizzantekoa yhdessä, muutamien oluiden nauttimista ja leffaa leffaherkkuineen.
Mitä itse olisit tilanteessa tehnyt? En olisi kehdannut mennä oman salaattikipon kanssa mulle kuitenkin kohtalaisen uusien ja tuntemattomien ihmisten seuraan puputtamaan vihreitä vihanneksia kun muut tekee yhdessä pizzaa. Saatika sitten kieltäytynyt kaikesta muusta, mitä oli tarjolla.
Joten tein päätöksen jäädä kotiin.
Että voikin oma kroppa ärsyttää tällä hetkellä.
Kuten osa lukijoista saattaa muistaakin, olen vasta muuttanut uudelle paikkakunnalle, jolta en entuudestaan tuntenut ainuttakaan ihmistä. Nyt olen hieman tutustunut muutamaan ihmiseen, jotka ovat lähinnä miehen duunikavereita. Niin sanottuja "omia kavereita" mulla ei ole edelleekään ainuttakaan.
Olikin vaikea hetki, kun mies pyysi mua mukaansa hänen duunikavereidensa illanviettoon, jossa tiedossa oli pizzantekoa yhdessä, muutamien oluiden nauttimista ja leffaa leffaherkkuineen.
Mitä itse olisit tilanteessa tehnyt? En olisi kehdannut mennä oman salaattikipon kanssa mulle kuitenkin kohtalaisen uusien ja tuntemattomien ihmisten seuraan puputtamaan vihreitä vihanneksia kun muut tekee yhdessä pizzaa. Saatika sitten kieltäytynyt kaikesta muusta, mitä oli tarjolla.
Joten tein päätöksen jäädä kotiin.
Että voikin oma kroppa ärsyttää tällä hetkellä.
tiistai 29. tammikuuta 2013
Kuulumisia pitkästä aikaa
Sori, en ole jaksanut/ehtinyt panostaa blogiin aikoihin. Olen kyllä teidän blogejanne käynyt lukemassa, mutta omien kuulumisten kirjoittaminen on tuntunut hankalalta ja liian vaikealta.
Syynä tähän on varmasti osittain se, että uusi duuni ja samanaikaisesti aloitettu superdieetti on vienyt mut suorastaan näännyksiin. Stressi uudesta työstä ja siellä pärjäämisestä jäytää mieltä päivin öin ja huono omatunto vähäisistä liikunnasta painaa mieltä.
Josta siis päästään superdieettiasiaan. Olen noudattanut ruokavaliota melko tarkasti. Tiedän, että sitä pitäisi noudattaa grammalleen ja pilkulleen ja niin teinkin aluksi. On kuitenkin myönnettävä oma heikkoiluonteisuus ja myönnettävä, että pari lipsahdusta on tullut. Painoa on silti tippunut jonkin verran, mikä tietenkin on pääasia. Liikuntojen suhteen yritän skarpata ja jaksaa pitkien työpäivien jälkeen raahautua vielä salille. Lisäongelmana mulla on ollut jatkuva paha olo superdieetin aikana. Maha oikuttelee välillä oikein kunnolla, etenkin aamupalan jälkeen. Pitäisi varmaan hankkia jotain maitohappobakteereita tms. Ei nimittäin ole kivaa, kun aina matkalla töihin joutuu miettimään, missä on lähin huoltsikka jos olo yltyy oikein pahaksi. Ja ei, en ole raskaana, jos joku sitä miettii :D
Voi että toivon, että olisin ryhtynyt tähän diettiin ollessani vielä työttömänä. Kuinka paljon jaksoinkaan silloin käydä salilla ja kuinka paljon aikaa silloin olisi loihtia hyviä ruokia dietin mukaisesti. Nyt on paha kyllästyminen ja jaksamisen puute tän dietin suhteen, mutta aion puskea eteenpäin kuitenkin. Toivottavasti kuitenkaan menettämättä täysin hermojani.
Syynä tähän on varmasti osittain se, että uusi duuni ja samanaikaisesti aloitettu superdieetti on vienyt mut suorastaan näännyksiin. Stressi uudesta työstä ja siellä pärjäämisestä jäytää mieltä päivin öin ja huono omatunto vähäisistä liikunnasta painaa mieltä.
Josta siis päästään superdieettiasiaan. Olen noudattanut ruokavaliota melko tarkasti. Tiedän, että sitä pitäisi noudattaa grammalleen ja pilkulleen ja niin teinkin aluksi. On kuitenkin myönnettävä oma heikkoiluonteisuus ja myönnettävä, että pari lipsahdusta on tullut. Painoa on silti tippunut jonkin verran, mikä tietenkin on pääasia. Liikuntojen suhteen yritän skarpata ja jaksaa pitkien työpäivien jälkeen raahautua vielä salille. Lisäongelmana mulla on ollut jatkuva paha olo superdieetin aikana. Maha oikuttelee välillä oikein kunnolla, etenkin aamupalan jälkeen. Pitäisi varmaan hankkia jotain maitohappobakteereita tms. Ei nimittäin ole kivaa, kun aina matkalla töihin joutuu miettimään, missä on lähin huoltsikka jos olo yltyy oikein pahaksi. Ja ei, en ole raskaana, jos joku sitä miettii :D
Voi että toivon, että olisin ryhtynyt tähän diettiin ollessani vielä työttömänä. Kuinka paljon jaksoinkaan silloin käydä salilla ja kuinka paljon aikaa silloin olisi loihtia hyviä ruokia dietin mukaisesti. Nyt on paha kyllästyminen ja jaksamisen puute tän dietin suhteen, mutta aion puskea eteenpäin kuitenkin. Toivottavasti kuitenkaan menettämättä täysin hermojani.
tiistai 8. tammikuuta 2013
Aika hyvä aamu
Nukuin yöni TODELLA huonosti, kiikuin vielä kahden aikaan olkkarin sohvalla kun uni ei vaan tullut. Joten nukuin aamulla vähän normaalia pidempään (jolloin suunniteltu aerobinen tyhjällä vatsalla jäi väliin, damn...) Lenkille siis iltapäivästä.
Herättyäni kävelin vaa'alle, -500g eilisestä, jes! Tämän jälkeen soikin puhelin.
Sain duunia, jes!
Herättyäni kävelin vaa'alle, -500g eilisestä, jes! Tämän jälkeen soikin puhelin.
Sain duunia, jes!
maanantai 7. tammikuuta 2013
Tästä se lähtee
Superdieetti, päivä 1.
Aamupalaksi nautittu ohjeiden mukaisesti kasattu smoothie. Ja hyvää oli! :)
Odotan kyllä oikeasti aika innolla tulevaa. Tiedän, että tää on osittain tällaista alun innostusta, mutta on kiva olla positiivisella mielellä.
Seuraavaksi pitäisikin tulostella uusi treeniohjelma ja alkaa pakkaileen salikassia ja suunnata salille. Vaikka ohjelmassa suositellaankin aamuksi aerobista ja illaksi salitreeniä, teen ainakin tänään toisin päin, koska aamuisin salilla on rauhallista ja siten saan rauhassa tutustua uuteen ohjelmaani. Huomenna voisikin koittaa jo toisin päin. Huippua!
Aamupalaksi nautittu ohjeiden mukaisesti kasattu smoothie. Ja hyvää oli! :)
Odotan kyllä oikeasti aika innolla tulevaa. Tiedän, että tää on osittain tällaista alun innostusta, mutta on kiva olla positiivisella mielellä.
Seuraavaksi pitäisikin tulostella uusi treeniohjelma ja alkaa pakkaileen salikassia ja suunnata salille. Vaikka ohjelmassa suositellaankin aamuksi aerobista ja illaksi salitreeniä, teen ainakin tänään toisin päin, koska aamuisin salilla on rauhallista ja siten saan rauhassa tutustua uuteen ohjelmaani. Huomenna voisikin koittaa jo toisin päin. Huippua!
sunnuntai 6. tammikuuta 2013
Huomenna se sitten alkaa...
Superdieetti nimittäin. Fiilikset tulevan suhteen ovat odottavat, innostuneet, pelokkaat ja toiveikkaat. Kyllä mä tähän pystyn.
Jääkaappiin on jo ladottu sopivia ruokatarvikkeita parille ensimmäiselle päivälle. Huomenna aamulla otan sitten tämänhetkiset paino- ja mittatiedot ylös, jotta voin matkan varrella seurata edistymistä sekä vaa'alla että mittanauhalla, vaaka kun ei aina kerro koko totuutta.
Toivon kärsivällisyyttä, jämäkkyyttä, itsekuria ja terveyttä tälle matkalleni. Sillä vaikka kyse on kuuden viikon dieettijaksosta, toivon, että tämän avulla saan pysyviä muutoksia aikaiseksi ruokavaliooni. En siis suhtaudu tähän pelkkänä dieettijaksona, vaan alkusysäyksenä kohti lopullisesti parempia elämäntapoja. Mikä tietysti ei tarkoita sitä, ettenkö koskaan enää herkuttelisi. Mutta jostakin on lähdettävä, ja tämä on valitsemani tie.
Tsempit ja kommentit SD:hen liittyen ovat siis tervetulleita :)
Jääkaappiin on jo ladottu sopivia ruokatarvikkeita parille ensimmäiselle päivälle. Huomenna aamulla otan sitten tämänhetkiset paino- ja mittatiedot ylös, jotta voin matkan varrella seurata edistymistä sekä vaa'alla että mittanauhalla, vaaka kun ei aina kerro koko totuutta.
Toivon kärsivällisyyttä, jämäkkyyttä, itsekuria ja terveyttä tälle matkalleni. Sillä vaikka kyse on kuuden viikon dieettijaksosta, toivon, että tämän avulla saan pysyviä muutoksia aikaiseksi ruokavaliooni. En siis suhtaudu tähän pelkkänä dieettijaksona, vaan alkusysäyksenä kohti lopullisesti parempia elämäntapoja. Mikä tietysti ei tarkoita sitä, ettenkö koskaan enää herkuttelisi. Mutta jostakin on lähdettävä, ja tämä on valitsemani tie.
Tsempit ja kommentit SD:hen liittyen ovat siis tervetulleita :)
keskiviikko 2. tammikuuta 2013
Uuden vuoden terveysprojekti
Kuten aikaisemmassa postauksessa mainitsin, terveysprojektini ei saanut viime vuonna sellaista tuulta siipiensä alle, jota olisin toivonut. Kaikenlaiset muutokset ja myllerrykset elämässä pistivät pakkaa niin sekaisin, että olin kuin tuuliviiri menossa eri suuntiin. Tiedän kuitenkin, että ne haaveet terveellisestä elämästä ja paremmasta olosta ovat edelleen vahvasti tallella. Ja mä olen ansainnut niiden saavuttamisen!
Päätinkin, että mä tartten nyt jonkinlaisen kunnon alkusysäyksen tälle projektilleni. Sen vuoksi ilmoittauduin fitfarmin superdietti-ryhmään, joka alkaa ensi viikon maanantaina. Odotan jo innolla! Tottakai tiedän, että helppoa ei tule olemaan ja repsahduksia vastaan joutuu välillä todella taistelemaan, mutta tällä hetkellä motivaatio on huipussaan ja on positiivinen mieli asian suhteen.
Kerroin myös miehelleni eilen suunnitelmistani, ja sain häneltä ihanasti tukea. Mun on ollut hirveen vaikea puhua kenellekään näistä asioista, häpeän jotenkin todella paljon sitä, että oon päästänyt itseni näin huonoon kuntoon. Mutta onnistuminen on todennäköisempää, kun asian jakaa tärkeiden ihmisten kanssa. Ja olisihan se mies varmaan alkanut ihmetellä yhtäkkiä muuttunutta ruokavaliotani :D
Mutta tällaiset suunnitelmat siis täällä. Oletteko te aikoneet panostaa terveellisyyteen tai liikuntaan uuden vuoden kunniaksi? Millaisia tavoitteita teillä on?
 |
| http://weheartit.com/entry/47860436/via/warrior_ |
Päätinkin, että mä tartten nyt jonkinlaisen kunnon alkusysäyksen tälle projektilleni. Sen vuoksi ilmoittauduin fitfarmin superdietti-ryhmään, joka alkaa ensi viikon maanantaina. Odotan jo innolla! Tottakai tiedän, että helppoa ei tule olemaan ja repsahduksia vastaan joutuu välillä todella taistelemaan, mutta tällä hetkellä motivaatio on huipussaan ja on positiivinen mieli asian suhteen.
Kerroin myös miehelleni eilen suunnitelmistani, ja sain häneltä ihanasti tukea. Mun on ollut hirveen vaikea puhua kenellekään näistä asioista, häpeän jotenkin todella paljon sitä, että oon päästänyt itseni näin huonoon kuntoon. Mutta onnistuminen on todennäköisempää, kun asian jakaa tärkeiden ihmisten kanssa. Ja olisihan se mies varmaan alkanut ihmetellä yhtäkkiä muuttunutta ruokavaliotani :D
Mutta tällaiset suunnitelmat siis täällä. Oletteko te aikoneet panostaa terveellisyyteen tai liikuntaan uuden vuoden kunniaksi? Millaisia tavoitteita teillä on?
maanantai 31. joulukuuta 2012
Vuosi 2012
Eilen piti ihan pysähtyä miettimään tätä kulunutta vuotta 2012. Vuosi on ollut minulle monella tapaa muutosten vuosi, osittain hyvässä ja osittain huonossa mielessä. Vuoden vaihtuessa onkin hyvä pysähtyä miettimään vuoden tapahtumia, jotta voi ottaa uuden vuoden vastaan hyvillä mielin. Samalla voi myös miettiä tavoitteita ja toiveita tulevalle vuodelle.
Kihlautuminen. Mieheni kosi alkuvuonna, sanoin kyllä epäröimättä. Ehdottomasti vuoden ihanin päivä, tai oikeastaan koko tähänastisen elämäni ihanin päivä.
Muutto. Lokakuussa suuntasimme nokkamme kauas kotipaikkakunniltamme ja aloitimme uuden elämän uudessa kaupungissa. Sopeutuminen uuteen paikkaan on vielä kesken ainakin omalta osaltani, sillä työttömänä olo uudessa kaupungissa ilman tuttavia (oman miehen lisäksi) ei ole kauhean helppoa. En vielä osaa sanoa, oliko päätös muuttaa hyvä vai huono. Töiden saaminen luultavasti muuttaisi kaiken paljon positiivisempaan suuntaan.
Valmistuminen. Vihdoin ja viimein sain graduni kansiin ja maisterin paperit ulos yliopistosta. Olen tosin ollut hyvin pettynyt siihen, mikä on alani työllisyystilanne tällä hetkellä, ja tuntuu, että saan vain haaveilla oman alan hommista...Viisi vuotta kankkulan kaivoon???
Terveysprojekti. Niin. Tämä mun "terveysprojekti" ei ole toteutunut suunnitellusti. Välillä on kausia, jolloin jaksan panostaa paremmin, välillä huonommin. Fyysinen hyvinvointi ei ole lisääntynyt, ei myöskään henkinen. Olisi niin helppoa vain antaa uudenvuodenlupaus, että tällä kertaa mä onnistun. Mutta mä jos kuka tiedän, et niillä lupauksilla on taipumus epäonnistua alkuinnostuksen jälkeen. Mun pitää oikeasti opetella uusi tapa elää. Saada jonkinlainen balanssi tähän elämään. Tällä hetkellä kaikki on sekasortoa, sekä henkisellä että fyysisellä tasolla.
Sukulaisen vakava sairaskohtaus. Tämä pysäytti elämäni hetkeksi ja vaikuttaa minuun edelleen. Kyseinen sukulainen on minulle hyvin hyvin rakas ja tärkeä. Pelkäsin kovasti menettämistä, mutta onneksi kaikki kääntyi parhain päin. Aloin arvostaa perhettä uudella tavalla, sanon myös useammin tärkeille ihmisille, kuinka paljon heitä rakastan.
Tiivistettynä, olen ollut vuonna 2012 sekä onnellinen että onneton. Olen ollut onnellinen parisuhteestani, valmistumisestani ja perheestäni. Olen ollut onneton työttömyydestä, sairauksista ja omasta kropasta ja mielestä. Toivon, että ensi vuosi tuo muutoksia etenkin työllistymisen myötä. Ja että pysymme kaikki terveinä ja saan kroppani ja mieleni sellaiseen kuntoon, että minulla on hyvä olo itseni kanssa. Toivon myös lisää tuttavia ja ystäviä tältä uudelta paikkakunnalta, sillä olen toisinaan hyvin yksinäinen.
Toivotan kaikille oikein ihanaa ja onnellista uuttavuotta! Uusi vuosi tullessaan, tuokoon onnen mukanaan!
Kihlautuminen. Mieheni kosi alkuvuonna, sanoin kyllä epäröimättä. Ehdottomasti vuoden ihanin päivä, tai oikeastaan koko tähänastisen elämäni ihanin päivä.
Muutto. Lokakuussa suuntasimme nokkamme kauas kotipaikkakunniltamme ja aloitimme uuden elämän uudessa kaupungissa. Sopeutuminen uuteen paikkaan on vielä kesken ainakin omalta osaltani, sillä työttömänä olo uudessa kaupungissa ilman tuttavia (oman miehen lisäksi) ei ole kauhean helppoa. En vielä osaa sanoa, oliko päätös muuttaa hyvä vai huono. Töiden saaminen luultavasti muuttaisi kaiken paljon positiivisempaan suuntaan.
Valmistuminen. Vihdoin ja viimein sain graduni kansiin ja maisterin paperit ulos yliopistosta. Olen tosin ollut hyvin pettynyt siihen, mikä on alani työllisyystilanne tällä hetkellä, ja tuntuu, että saan vain haaveilla oman alan hommista...Viisi vuotta kankkulan kaivoon???
Terveysprojekti. Niin. Tämä mun "terveysprojekti" ei ole toteutunut suunnitellusti. Välillä on kausia, jolloin jaksan panostaa paremmin, välillä huonommin. Fyysinen hyvinvointi ei ole lisääntynyt, ei myöskään henkinen. Olisi niin helppoa vain antaa uudenvuodenlupaus, että tällä kertaa mä onnistun. Mutta mä jos kuka tiedän, et niillä lupauksilla on taipumus epäonnistua alkuinnostuksen jälkeen. Mun pitää oikeasti opetella uusi tapa elää. Saada jonkinlainen balanssi tähän elämään. Tällä hetkellä kaikki on sekasortoa, sekä henkisellä että fyysisellä tasolla.
Sukulaisen vakava sairaskohtaus. Tämä pysäytti elämäni hetkeksi ja vaikuttaa minuun edelleen. Kyseinen sukulainen on minulle hyvin hyvin rakas ja tärkeä. Pelkäsin kovasti menettämistä, mutta onneksi kaikki kääntyi parhain päin. Aloin arvostaa perhettä uudella tavalla, sanon myös useammin tärkeille ihmisille, kuinka paljon heitä rakastan.
Tiivistettynä, olen ollut vuonna 2012 sekä onnellinen että onneton. Olen ollut onnellinen parisuhteestani, valmistumisestani ja perheestäni. Olen ollut onneton työttömyydestä, sairauksista ja omasta kropasta ja mielestä. Toivon, että ensi vuosi tuo muutoksia etenkin työllistymisen myötä. Ja että pysymme kaikki terveinä ja saan kroppani ja mieleni sellaiseen kuntoon, että minulla on hyvä olo itseni kanssa. Toivon myös lisää tuttavia ja ystäviä tältä uudelta paikkakunnalta, sillä olen toisinaan hyvin yksinäinen.
Toivotan kaikille oikein ihanaa ja onnellista uuttavuotta! Uusi vuosi tullessaan, tuokoon onnen mukanaan!
 |
| http://weheartit.com/entry/47714441/via/taylorswiftoffi# |
maanantai 17. joulukuuta 2012
Ja mitenkäs se sporttiviikko menikään...
Viime viikon maanantaina kirjoittelin suunnitelmastani täyttää tuleva viikkoni urheilulla ja positiivisella mielellä. Ja miten viikko sujui?
Ihan hyvin! Ainoana ongelmana oli flunssa, joka ikävästi palasi taas haittaamaan viikon liikuntasuunnitelmia. Mutta olen iloinen, että sain silti harrastettua liikuntaa, sillä muokkailin liikuntasuunnitelmaa oloni mukaiseksi. En siis lähtenyt kurkkukipuisena spinningiin, vaan korvasin vauhdikkaimpia tunteja hieman rauhallisemmalla menolla. En siis pystynyt noudattamaan viikon suunnitelmaa tarkalleen, vaan muokkasin sitä seuraavasti:
SUUNNITELMA:
Ma: Aamulenkki (n.30min) + Bodyattack60
Ti: Salitreeni + aerobinen 45min
Ke: Spinning30 + aerobinen 45min
To: Pilates45
Pe:Salitreeni + aerobinen 45min
La: Spinning45
Su: Lepo (sisältäen rauhallisen lenkin?)
TOTEUTUS:
Ma: Aamulenkki (n.60min) + Bodyattack60
Ti: Kävelylenkki (30min) + Aerobinen salilla (80min)
Ke: Kävelylenkki (60min)
To: Kävelyt salille ja salitreeni (85min)
Pe: Kävely (melko rauhallinen, ympäri kaupunkia) (65min)
La: Kävelylenkki (30min)
Su: Aamulenkki (50min) + Kävelyt salille ja salitreeni (125min)
Kuten voi huomata, toteutus oli huomattavasti yksipuolisempi kuin oli tarkoitus. Mutta niin se vaan menee, että on kuunneltava omaa kehoaan ja terveys menee edelle. Flunssailu vaikutti myös siihen, että tavoiteltu positiivisuus oli välillä hakusessa, koska mieli olisi kovasti tehnyt päästä kunnon hikiliikunnan pariin. Kurkku on edelleen kipeä, joten en tiedä, miten tänään polkaisisi uuden liikuntaviikon käyntiin. Ainakin jonkinlainen aamulenkki ja ehkä päivemmällä rauhallista treeniä salilla. Saa nähdä.
Muuten tämä viikko on aika jees, pääsen viikonloppuna joulun viettoon kotipaikkakunnalle <3 Sitä odotellessa! Jokos te olette virittäytyneet joulun odotukseen?
Ihan hyvin! Ainoana ongelmana oli flunssa, joka ikävästi palasi taas haittaamaan viikon liikuntasuunnitelmia. Mutta olen iloinen, että sain silti harrastettua liikuntaa, sillä muokkailin liikuntasuunnitelmaa oloni mukaiseksi. En siis lähtenyt kurkkukipuisena spinningiin, vaan korvasin vauhdikkaimpia tunteja hieman rauhallisemmalla menolla. En siis pystynyt noudattamaan viikon suunnitelmaa tarkalleen, vaan muokkasin sitä seuraavasti:
SUUNNITELMA:
Ma: Aamulenkki (n.30min) + Bodyattack60
Ti: Salitreeni + aerobinen 45min
Ke: Spinning30 + aerobinen 45min
To: Pilates45
Pe:Salitreeni + aerobinen 45min
La: Spinning45
Su: Lepo (sisältäen rauhallisen lenkin?)
TOTEUTUS:
Ma: Aamulenkki (n.60min) + Bodyattack60
Ti: Kävelylenkki (30min) + Aerobinen salilla (80min)
Ke: Kävelylenkki (60min)
To: Kävelyt salille ja salitreeni (85min)
Pe: Kävely (melko rauhallinen, ympäri kaupunkia) (65min)
La: Kävelylenkki (30min)
Su: Aamulenkki (50min) + Kävelyt salille ja salitreeni (125min)
Kuten voi huomata, toteutus oli huomattavasti yksipuolisempi kuin oli tarkoitus. Mutta niin se vaan menee, että on kuunneltava omaa kehoaan ja terveys menee edelle. Flunssailu vaikutti myös siihen, että tavoiteltu positiivisuus oli välillä hakusessa, koska mieli olisi kovasti tehnyt päästä kunnon hikiliikunnan pariin. Kurkku on edelleen kipeä, joten en tiedä, miten tänään polkaisisi uuden liikuntaviikon käyntiin. Ainakin jonkinlainen aamulenkki ja ehkä päivemmällä rauhallista treeniä salilla. Saa nähdä.
 |
| Maisemaa eräältä lenkiltä |
Muuten tämä viikko on aika jees, pääsen viikonloppuna joulun viettoon kotipaikkakunnalle <3 Sitä odotellessa! Jokos te olette virittäytyneet joulun odotukseen?
tiistai 11. joulukuuta 2012
Testissä BodyAttack
Vaikka mulla on useamman vuoden ryhmäliikuntaharrastusta takana kävin vasta nyt ensimmäistä kertaa kokeilemassa BodyAttack-tuntia. Ehkä en ollut uskaltanut mennä sinne aiemmin, koska eräs tuttavani kerran mainitsi sen olevan tajuttoman raskasta ja hikistä pomppimista ja juoksemista. Päätin kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kokeilla. Olenhan syksyn aikana tutustunut muihinkin uusiin lajeihin.
Oli pahaenteistä, kun tunnin alussa katsoin ympärilleni ja melkein kaikki osallistujat olivat nuoria, timmejä ja sporttiponnarilla varustettuja yli-ihmisiä. Tai siltä se ainakin tuntui. Missä kaikki keski-ikäiset ja mummot, joita meidänkin salilla kuitenkin on aika paljon? Menin kuitenkin mukisematta mukaan ja nostin käteni ensikertalaisia kysyttäessä. Mielessä oli vaan, et oh dear, mitä tästä tulee.
Aluksi tietysti alkulämmittelybiisejä. Joiden jälkeen hikoilin kuin niagara. Päästyämme varsinaisiin työbiiseihin alkoi tunnin olemus valjeta: taukoamatta hyppyjä, juoksua, kyykkyä, huitomista, hiihtämistä...kaikkea mahdollista, missä syke kohoaa taivaisiin. Noin puolessa välissä tuntia pohkeet alkoi tuntumaan hyytelöltä ja pakaroita poltteli, mutta sinnikkäästi jaksoin loppuun asti.
Ja mikä fiilis tunnin jälkeen: LOISTAVAA, MAHTAVAA, UPEETA! Tuli niin itsensävoittajafiilis ja kokonaisvaltainen hyvä olo.
Entäpä tänään? AUTSAUTSAUTS!!! ;D Mun pakarat ja pohkeet on tönkköä, minkä vuoksi jouduin muokkaamaan viikon liikuntasuunnitelmaani. Mutta huom, MUOKKAAMAAN, en LYHENTÄMÄÄN! Eli tänään salitreenin sijasta tein 30min kävelylenkin ja 60min aerobista salilla. Ja jätin jalkaprässin (ja muut kidutuslaitteet) suosiolla väliin tällä kertaa.
 |
| http://weheartit.com/entry/17378976 |
Oli pahaenteistä, kun tunnin alussa katsoin ympärilleni ja melkein kaikki osallistujat olivat nuoria, timmejä ja sporttiponnarilla varustettuja yli-ihmisiä. Tai siltä se ainakin tuntui. Missä kaikki keski-ikäiset ja mummot, joita meidänkin salilla kuitenkin on aika paljon? Menin kuitenkin mukisematta mukaan ja nostin käteni ensikertalaisia kysyttäessä. Mielessä oli vaan, et oh dear, mitä tästä tulee.
Aluksi tietysti alkulämmittelybiisejä. Joiden jälkeen hikoilin kuin niagara. Päästyämme varsinaisiin työbiiseihin alkoi tunnin olemus valjeta: taukoamatta hyppyjä, juoksua, kyykkyä, huitomista, hiihtämistä...kaikkea mahdollista, missä syke kohoaa taivaisiin. Noin puolessa välissä tuntia pohkeet alkoi tuntumaan hyytelöltä ja pakaroita poltteli, mutta sinnikkäästi jaksoin loppuun asti.
Ja mikä fiilis tunnin jälkeen: LOISTAVAA, MAHTAVAA, UPEETA! Tuli niin itsensävoittajafiilis ja kokonaisvaltainen hyvä olo.
Entäpä tänään? AUTSAUTSAUTS!!! ;D Mun pakarat ja pohkeet on tönkköä, minkä vuoksi jouduin muokkaamaan viikon liikuntasuunnitelmaani. Mutta huom, MUOKKAAMAAN, en LYHENTÄMÄÄN! Eli tänään salitreenin sijasta tein 30min kävelylenkin ja 60min aerobista salilla. Ja jätin jalkaprässin (ja muut kidutuslaitteet) suosiolla väliin tällä kertaa.
maanantai 10. joulukuuta 2012
Uusi yritys sporttiviikolle
Viime viikon yritys viettää sporttinen ja hyvänfiiliksen-viikko kariutui siis lähes koko viikon sairasteluun. Ensin flunssa ja sitten neljän päivän migreeni. Loppujen lopuksi ainut treeni oli lauantain salitreeni. Nyt on kuitenkin uusi viikko taas ja uusi yritys toteuttaa viime viikon suunnitelmat.
Tavoitteekseni täten julistan: paljon liikuntaa, terveellistä ruokaa ja ei herkkuja! Ja ehkä haastavimpana kaikesta: positiivinen mieli. Haastan itseni olemaan positiivinen ja ajattelemaan positiivisesti tämän viikon ajan. Oon oikeasti ollut tosi alamaissa viime aikoina, koska olen NIIN yksinäinen välillä. Ja työtön. Mutta haluan yrittää olla ruokkimatta sitä vajoamalla pessimistisyyteen ja stressiin. Stressi kun on haitallista myös terveydelle!
Olen huomannut, että jos on hankaluuksia pysyä tällaisissa suunnitelmissa, on parasta suunnitella etukäteen. Joten tässäpä tämän viikon liikuntasuunnitelma:
Ma: Aamulenkki (n.30min) + Bodyattack60
Ti: Salitreeni + aerobinen 45min
Ke: Spinning30 + aerobinen 45min
To: Pilates45
Pe:Salitreeni + aerobinen 45min
La: Spinning45
Su: Lepo (sisältäen rauhallisen lenkin?)
Toivotaan, ettei tule mitään sairasteluja tai muuta sotkemaan tuota oivaa suunnitelmaani :)
Suunnitteletteko te liikuntanne etukäteen vai menettekö fiilispohjalta päivä kerrallaan?
Tavoitteekseni täten julistan: paljon liikuntaa, terveellistä ruokaa ja ei herkkuja! Ja ehkä haastavimpana kaikesta: positiivinen mieli. Haastan itseni olemaan positiivinen ja ajattelemaan positiivisesti tämän viikon ajan. Oon oikeasti ollut tosi alamaissa viime aikoina, koska olen NIIN yksinäinen välillä. Ja työtön. Mutta haluan yrittää olla ruokkimatta sitä vajoamalla pessimistisyyteen ja stressiin. Stressi kun on haitallista myös terveydelle!
Olen huomannut, että jos on hankaluuksia pysyä tällaisissa suunnitelmissa, on parasta suunnitella etukäteen. Joten tässäpä tämän viikon liikuntasuunnitelma:
Ma: Aamulenkki (n.30min) + Bodyattack60
Ti: Salitreeni + aerobinen 45min
Ke: Spinning30 + aerobinen 45min
To: Pilates45
Pe:Salitreeni + aerobinen 45min
La: Spinning45
Su: Lepo (sisältäen rauhallisen lenkin?)
Toivotaan, ettei tule mitään sairasteluja tai muuta sotkemaan tuota oivaa suunnitelmaani :)
Suunnitteletteko te liikuntanne etukäteen vai menettekö fiilispohjalta päivä kerrallaan?
 |
| http://weheartit.com/entry/21268019/via/pile |
keskiviikko 5. joulukuuta 2012
Pieleen menneet suunnitelmat
Viime sunnuntaina vannotin itselleni, että tuleva viikko on täynnä intoa, urheilua, terveellistä ruokaa ja hyvää mieltä.
Ja mitä vielä. Heti maanantaista alkaen mulla on ollut päivittäin vähän lämpöä ja flunssainen ja heikko olo. Olo alkoi jo sunnuntaisen salitreenin aikana kun treeni ei tuntunut sujuvan ollenkaan ja crosstrainerilla_alkoi_paleltaa.
Kaikki huipentui vielä viimeöiseen HELV***LLISEEN migreenikohtaukseen. Se oli jotain ihan kamalaa. Vedin nappeja ja nenäsumutetta naamaan eikä niillä tuntunut olevan minkäänlaista vaikutusta. Pitää vissiin hakeutua lääkärin puheille että josko vaihdettaisiin TAAS mun lääkkeet. Hyi että, tuntuu kamalalta ajatellakin että joskus kokisin samanlaisen kohtauksen uudelleen. Vaikka varmasti tulenkin kokemaan.
Tänään joudun siis ottamaan rennosti ihan tuon öisen migreeninkin vuoksi ja olipa aamulla vielä sitä lämpöäkin. Kauppaan on kuitenkin jaksettava mennä ja ajattelin, että josko sitä saisi kotiin loihdittua vähän joulutunnelmaa :) Ainut jouluinen asia tähän mennessä on partsilla roikkuva punainen lyhty.
Huomenna sitten itsenäisyyspäivä. Miten te meinaatte viettää itsenäisyyspäivää? Me ei varmaan mitenkään erikoisesti. Pari tuttavaa tulee ehkä kyläilemään ja jos sitä glögiä ja pipareita vähän maistelisi. Ja perinteisiin kuuluu myös linnan juhlien katsominen ja pukutyylien ihailu/kauhistelu.
Ja mitä vielä. Heti maanantaista alkaen mulla on ollut päivittäin vähän lämpöä ja flunssainen ja heikko olo. Olo alkoi jo sunnuntaisen salitreenin aikana kun treeni ei tuntunut sujuvan ollenkaan ja crosstrainerilla_alkoi_paleltaa.
Kaikki huipentui vielä viimeöiseen HELV***LLISEEN migreenikohtaukseen. Se oli jotain ihan kamalaa. Vedin nappeja ja nenäsumutetta naamaan eikä niillä tuntunut olevan minkäänlaista vaikutusta. Pitää vissiin hakeutua lääkärin puheille että josko vaihdettaisiin TAAS mun lääkkeet. Hyi että, tuntuu kamalalta ajatellakin että joskus kokisin samanlaisen kohtauksen uudelleen. Vaikka varmasti tulenkin kokemaan.
Tänään joudun siis ottamaan rennosti ihan tuon öisen migreeninkin vuoksi ja olipa aamulla vielä sitä lämpöäkin. Kauppaan on kuitenkin jaksettava mennä ja ajattelin, että josko sitä saisi kotiin loihdittua vähän joulutunnelmaa :) Ainut jouluinen asia tähän mennessä on partsilla roikkuva punainen lyhty.
Huomenna sitten itsenäisyyspäivä. Miten te meinaatte viettää itsenäisyyspäivää? Me ei varmaan mitenkään erikoisesti. Pari tuttavaa tulee ehkä kyläilemään ja jos sitä glögiä ja pipareita vähän maistelisi. Ja perinteisiin kuuluu myös linnan juhlien katsominen ja pukutyylien ihailu/kauhistelu.
torstai 29. marraskuuta 2012
Tuhlaajatytön paluu
Huh, vihdoin kotona! On tullut reissattua vähän ympäri Suomea tässä vajaan viikon aikana. On tullut liikuttua junalla, laivalla, taksilla, autolla, bussilla...vain lentokone puuttuu :D
Mutta nyt siis turvallisesti jo kotona. Ja ihan hyvä niin, sillä en malta odottaa, että pääsen normaaleihin kuvioihin taas kiinni, millä tarkoitan lähinnä terveellistä ja säännöllistä ruokailua ja liikuntaa. Muuten oli kyllä enemmän kuin mukavaa päästä vähän pois kotoa neljän seinän sisältä. On nimittäin ollut aika tylsää ja masentavaa viime aikoina, mutta reissun myötä tuntuu vähän paremmalta.
Tässä vielä kuvia muutamalta viime päivältä
Ei tullut juurikaan shoppailtua pienen reissuni aikana, lähinnä laivan taxfreesta vähän viiniä jouluksi ja miehelle karkkia. Ja hyvä etten shoppaillutkaan, sillä eivät nuo työttömyyspäivärahat päätä huimaa.
Mutta nyt aamutohinoihin kiinni ja kohta kohti kuntosalia. Pistetään hiki lentämään :D
Mutta nyt siis turvallisesti jo kotona. Ja ihan hyvä niin, sillä en malta odottaa, että pääsen normaaleihin kuvioihin taas kiinni, millä tarkoitan lähinnä terveellistä ja säännöllistä ruokailua ja liikuntaa. Muuten oli kyllä enemmän kuin mukavaa päästä vähän pois kotoa neljän seinän sisältä. On nimittäin ollut aika tylsää ja masentavaa viime aikoina, mutta reissun myötä tuntuu vähän paremmalta.
Tässä vielä kuvia muutamalta viime päivältä
 |
| Ehkä paras latte, jonka olen ikinä juonut! Nam! Ei liian makea vaan just hyvä :) |
 |
| Testissä Me Naiset Sport-lehti. Ehkä pienoinen pettymys... |
 | ||||||
| Ja hieman venäjän opiskelua. |
Ei tullut juurikaan shoppailtua pienen reissuni aikana, lähinnä laivan taxfreesta vähän viiniä jouluksi ja miehelle karkkia. Ja hyvä etten shoppaillutkaan, sillä eivät nuo työttömyyspäivärahat päätä huimaa.
Mutta nyt aamutohinoihin kiinni ja kohta kohti kuntosalia. Pistetään hiki lentämään :D
perjantai 23. marraskuuta 2012
Testissä hot jooga
Kävin tällä viikolla ensimmäistä kertaa testaamassa hot jooga -tuntia. Ja ah, se oli rakkautta ensi kokeilulla!
Tunti pidettiin salissa, jossa on hämärähkö valaistus ja lämpötila oli nostettu 38 asteeseen. Aluksi rentouduttiin hieman mattojen päällä ja sitten alettiin tehdä joogaliikkeitä. Jooga on muutenkin mulle ihan uusi laji, joten ensimmäinen kerta meni tietenkin liikkeisiin tutustuessa. Ensi kerralla sujuu varmasti jo paremmin. Tunnilla tuli välillä hiki, mutta enemmänkin oli sellainen mukava lämpö koko ajan päällä. Loppurentoutus oli TAIVAALLINEN! Mä meinasin oikeasti nukahtaa sen aikana. Tunnin jälkeen oli ihanan rento ja mukava olo.
Ainut, mikä oli itsellä ongelmana tunnin aikana, oli mun ranteet. Mun ranteissa on joku ihme vika, että ne kipeytyy tosi helposti. Esimerkiksi punnerrukset on mulle nounou, koska mun ranteet ei kestä sitä asentoa. Tulee sellainen tosi pistävä kipu, joka voi sitten kestää monta päivää. Samalla tavalla esimerkiksi aurinkotervehdyksen joissain kohdissa tuntui välillä kipua. En sitten tiedä, mikä näihin ranteisiin voisi auttaa.
Kaiken kaikkiaan hot jooga oli ERITTÄIN positiivinen kokemus. Suosittelen sitä eritoten, jos mieli kaipaa rentoutusta ja keho rauhallisia liikkeitä. Ja jos pidät lämmöstä :)
Onko sinulla kokemuksia joogasta/hot joogasta? Oletko tykännyt? Kerro toki omia kokemuksiasi!
Tunti pidettiin salissa, jossa on hämärähkö valaistus ja lämpötila oli nostettu 38 asteeseen. Aluksi rentouduttiin hieman mattojen päällä ja sitten alettiin tehdä joogaliikkeitä. Jooga on muutenkin mulle ihan uusi laji, joten ensimmäinen kerta meni tietenkin liikkeisiin tutustuessa. Ensi kerralla sujuu varmasti jo paremmin. Tunnilla tuli välillä hiki, mutta enemmänkin oli sellainen mukava lämpö koko ajan päällä. Loppurentoutus oli TAIVAALLINEN! Mä meinasin oikeasti nukahtaa sen aikana. Tunnin jälkeen oli ihanan rento ja mukava olo.
 |
| http://weheartit.com/entry/41770293/via/spes# |
Ainut, mikä oli itsellä ongelmana tunnin aikana, oli mun ranteet. Mun ranteissa on joku ihme vika, että ne kipeytyy tosi helposti. Esimerkiksi punnerrukset on mulle nounou, koska mun ranteet ei kestä sitä asentoa. Tulee sellainen tosi pistävä kipu, joka voi sitten kestää monta päivää. Samalla tavalla esimerkiksi aurinkotervehdyksen joissain kohdissa tuntui välillä kipua. En sitten tiedä, mikä näihin ranteisiin voisi auttaa.
Kaiken kaikkiaan hot jooga oli ERITTÄIN positiivinen kokemus. Suosittelen sitä eritoten, jos mieli kaipaa rentoutusta ja keho rauhallisia liikkeitä. Ja jos pidät lämmöstä :)
Onko sinulla kokemuksia joogasta/hot joogasta? Oletko tykännyt? Kerro toki omia kokemuksiasi!
maanantai 19. marraskuuta 2012
Totaaliuupumus
Vietin lauantaina sangen liikunnallisen päivän. Aamu alkoi spinningillä, joka oli HYVIN hikinen ja rankka, huh huh! Oli kyllä mukava treeni, sai puristettua itsestä aika lailla kaikki voimat käyttöön. Lisäksi poljin lauantai-iltana pyörällä noin 16km kun kävin yhden illan eräässä työjutussa, joka sisälsi kahdeksan tuntia ilman istumistaukoa ja jatkuvaa kävelyä ja tavaroiden kanniskelua. Ei varmaan tartte sanoa, et olin lauantaiyönä kotiin päästyäni hieman_poikki!
Sunnnuntaina maistuikin uni sitten yhteentoista asti. En muista, milloin olen viimeksi nukkunut niin pitkään! Joka paikkaa kolotti, paleli ja väsytti. Lämpö oli siinä 37 tienoilla, eli hieman koholla normaaliin verrattuna. Eilinen menikin aika pitkälti viltin alla ja elokuvia ja sarjoja katsellen. Tänään jo vähän parempi, mutta edelleen joitain niveliä tuntuu särkevän, joten kuntosali taitaa jäädä välistä myös tänään.
Sen sijaan voisin yrittää siivoilla vähän ja mielessä oli myös mennä katsomaan uusi Twilight, ehkä jo tänään. Suositteletteko?
Sunnnuntaina maistuikin uni sitten yhteentoista asti. En muista, milloin olen viimeksi nukkunut niin pitkään! Joka paikkaa kolotti, paleli ja väsytti. Lämpö oli siinä 37 tienoilla, eli hieman koholla normaaliin verrattuna. Eilinen menikin aika pitkälti viltin alla ja elokuvia ja sarjoja katsellen. Tänään jo vähän parempi, mutta edelleen joitain niveliä tuntuu särkevän, joten kuntosali taitaa jäädä välistä myös tänään.
Sen sijaan voisin yrittää siivoilla vähän ja mielessä oli myös mennä katsomaan uusi Twilight, ehkä jo tänään. Suositteletteko?
perjantai 16. marraskuuta 2012
Yksinäisyys ympärilläni
Mä olen ujo ihminen. Mä en osaa mennä juttelemaan tuntemattomille ihmisille, pyytämään kahville tai jotain. Minkä vuoksi mä oon nyt aika hemmetin yksinäinen täällä uudella paikkakunnalla.
Kävelin yks päivä kaupungilla ja tuntui, että joka puolella oli ystäväporukoita, parhaita kaveruksia viettämässä aikaa yhdessä. Hymyilin kuin pöljä kaikille hauskaa pitäville, näytin varmaan erittäin fiksulta. Samalla tuli kuitenkin tosi haikea olo ja ikävä omia ystäviä lapsuuden kotikaupungissani.
Miten tässä iässä saa uusia ystäviä? On tosi vaikea tulla uutena ihmisenä paikkakunnalle, kun tuntuu, että kaikilla muilla on jo omat kuvionsa täällä valmiina. Ja työttömänä kun vielä olen, niin päivät koostuu aika paljolti yksinolosta.
Eilen tämä yksinäisyys sitten kulminoitui itkuun keskellä ruokakauppaa. Jep. Ja itku jatkui myös kotimatkalla. Kun pääsin kotiin, mies oli jo tullut töistä ja kysyi, onko kaikki hyvin. Siitäpä se itku oikein kunnolla repesi ja hirvee "mä haluun pois täältä, takaisin kotiin" -vollotus. Kypsää tai ei, mutta tuo purkaus tuntui olevan tarpeen, koska tänään on jo vähän parempi olo.
Enkä usko, että tämä alakulo ja itkuisuus johtuu pelkästään yksinäisyydestä. On masentavaa, kun on oikeasti TOSI kovalla työllä opiskellut itselle korkeakoulututkinnon ja töitä ei omalta alalta yksinkertaisesti tunnu löytyvän. Ja moniin muihin työpaikkoihin olen "ylikoulutettu" ja alikokenut, se on paha yhdistelmä.
Nyt pitäisi oikeasti löytää joku suunta tähän elämään.
Kävelin yks päivä kaupungilla ja tuntui, että joka puolella oli ystäväporukoita, parhaita kaveruksia viettämässä aikaa yhdessä. Hymyilin kuin pöljä kaikille hauskaa pitäville, näytin varmaan erittäin fiksulta. Samalla tuli kuitenkin tosi haikea olo ja ikävä omia ystäviä lapsuuden kotikaupungissani.
Miten tässä iässä saa uusia ystäviä? On tosi vaikea tulla uutena ihmisenä paikkakunnalle, kun tuntuu, että kaikilla muilla on jo omat kuvionsa täällä valmiina. Ja työttömänä kun vielä olen, niin päivät koostuu aika paljolti yksinolosta.
Eilen tämä yksinäisyys sitten kulminoitui itkuun keskellä ruokakauppaa. Jep. Ja itku jatkui myös kotimatkalla. Kun pääsin kotiin, mies oli jo tullut töistä ja kysyi, onko kaikki hyvin. Siitäpä se itku oikein kunnolla repesi ja hirvee "mä haluun pois täältä, takaisin kotiin" -vollotus. Kypsää tai ei, mutta tuo purkaus tuntui olevan tarpeen, koska tänään on jo vähän parempi olo.
 |
| http://weheartit.com/entry/43421538 |
Enkä usko, että tämä alakulo ja itkuisuus johtuu pelkästään yksinäisyydestä. On masentavaa, kun on oikeasti TOSI kovalla työllä opiskellut itselle korkeakoulututkinnon ja töitä ei omalta alalta yksinkertaisesti tunnu löytyvän. Ja moniin muihin työpaikkoihin olen "ylikoulutettu" ja alikokenut, se on paha yhdistelmä.
Nyt pitäisi oikeasti löytää joku suunta tähän elämään.
maanantai 12. marraskuuta 2012
Testissä pilates ja muita maanantaifiiliksiä
Tänään sängystä noustessa tuntui mahassa epämiellyttävältä. Selvää seurausta viikonlopun huonoista ruokailuista ja mättämisestä. Miksi sitä pitääkin syödä sellaista ruokaa, joka aiheuttaa ihan oikeasti huonon olon kroppaan ja mieleen? Voi kun sitä osaisi tehdä fiksuja valintoja, mutta porukassa juhlailtana se tuntuu olevan aina NIIN vaikeaa.
Mahakivusta johtuen päätin aloittaa aamun liikunnan kannalta hieman rauhallisemmalla meiningillä, nimittäin Pilateksella. Pilates on mulle täysin uusi tuttavuus. Muutenkin olen käynyt todella vähän rauhallisemmilla ryhmäliikuntatunneilla, kuten balancessa, asahissa tai joogassa. Jotenkin tuntuu, että jos sinne salille saa itsensä raahttua, tulisi aina tehdä se "perinteinen hikitreeni", kuten spinning tai kunnon salitreeni. Mutta eihän näin toki olekaan.
Pilates oli hyvin hidastempoista ja rauhallista. Välillä meinasi mieli karata liikkeisiin keskittymisestä sen pohdiskeluun, että kuluttaako tämä nyt yhtään kaloreita ja mitä hyötyä tästä on. Tunnin jälkeen etenkin yläselässä tuntui kuitenkin pitkästä aikaa tosi mukavalle ja veri tuntui kiertävän hyvin. Mieli tuntui myös saaneen vähän lepoa ja rauhoittumista. Pieniä ongelmia meinasi välillä tulla myös mun paukkuvien olkanivelten sekä heikkojen ranteiden takia, mutta niistäkin selvittiin :)
Pilates-tyylisen tunnin sijoittaminen viikon jumppakalenteriin onkin seuraava tavoitteeni. Seuraavaksi haluaisin kuitenkin kokeilla hot joogaa, jota on myös meidän kuntokeskuksessa tarjolla. Onko teillä siitä kokemusta, mitä olette tykänneet? Tai tykkäättekö yleensäkin sisällyttää jumppakalenteriinne myös näitä rauhallisempia tunteja?
Tässä vielä kuva äsken nauttimastani lounaasta, namskis! Katkarapumunakasta, vihersalaattia ja pilkottua paprikaa ja kurkkua. Yleensä en syö lounaalla leipää, mutta nyt tuli otettua viipale Realin proteiinileipää kun tuli ostettua "alennuksesta". Tämä heittomerkeissä, koska kassaneiti oli unohtanut alennuksen kassakoneeseen näppäillä, joten maksoinkin täyden hinnan viimeisen myyntipäivän leivästä. Mur.
Seuraavaksi pitäisikin lähteä taas kaupungille hoitamaan asioita. Mitenkäs teillä lähti viikko käyntiin?
Mahakivusta johtuen päätin aloittaa aamun liikunnan kannalta hieman rauhallisemmalla meiningillä, nimittäin Pilateksella. Pilates on mulle täysin uusi tuttavuus. Muutenkin olen käynyt todella vähän rauhallisemmilla ryhmäliikuntatunneilla, kuten balancessa, asahissa tai joogassa. Jotenkin tuntuu, että jos sinne salille saa itsensä raahttua, tulisi aina tehdä se "perinteinen hikitreeni", kuten spinning tai kunnon salitreeni. Mutta eihän näin toki olekaan.
Pilates oli hyvin hidastempoista ja rauhallista. Välillä meinasi mieli karata liikkeisiin keskittymisestä sen pohdiskeluun, että kuluttaako tämä nyt yhtään kaloreita ja mitä hyötyä tästä on. Tunnin jälkeen etenkin yläselässä tuntui kuitenkin pitkästä aikaa tosi mukavalle ja veri tuntui kiertävän hyvin. Mieli tuntui myös saaneen vähän lepoa ja rauhoittumista. Pieniä ongelmia meinasi välillä tulla myös mun paukkuvien olkanivelten sekä heikkojen ranteiden takia, mutta niistäkin selvittiin :)
Pilates-tyylisen tunnin sijoittaminen viikon jumppakalenteriin onkin seuraava tavoitteeni. Seuraavaksi haluaisin kuitenkin kokeilla hot joogaa, jota on myös meidän kuntokeskuksessa tarjolla. Onko teillä siitä kokemusta, mitä olette tykänneet? Tai tykkäättekö yleensäkin sisällyttää jumppakalenteriinne myös näitä rauhallisempia tunteja?
Tässä vielä kuva äsken nauttimastani lounaasta, namskis! Katkarapumunakasta, vihersalaattia ja pilkottua paprikaa ja kurkkua. Yleensä en syö lounaalla leipää, mutta nyt tuli otettua viipale Realin proteiinileipää kun tuli ostettua "alennuksesta". Tämä heittomerkeissä, koska kassaneiti oli unohtanut alennuksen kassakoneeseen näppäillä, joten maksoinkin täyden hinnan viimeisen myyntipäivän leivästä. Mur.
Seuraavaksi pitäisikin lähteä taas kaupungille hoitamaan asioita. Mitenkäs teillä lähti viikko käyntiin?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
