Vuosi 2012

Eilen piti ihan pysähtyä miettimään tätä kulunutta vuotta 2012. Vuosi on ollut minulle monella tapaa muutosten vuosi, osittain hyvässä ja osittain huonossa mielessä. Vuoden vaihtuessa onkin hyvä pysähtyä miettimään vuoden tapahtumia, jotta voi ottaa uuden vuoden vastaan hyvillä mielin. Samalla voi myös miettiä tavoitteita ja toiveita tulevalle vuodelle.

Kihlautuminen. Mieheni kosi alkuvuonna, sanoin kyllä epäröimättä. Ehdottomasti vuoden ihanin päivä, tai oikeastaan koko tähänastisen elämäni ihanin päivä.

Muutto. Lokakuussa suuntasimme nokkamme kauas kotipaikkakunniltamme ja aloitimme uuden elämän uudessa kaupungissa. Sopeutuminen uuteen paikkaan on vielä kesken ainakin omalta osaltani, sillä työttömänä olo uudessa kaupungissa ilman tuttavia (oman miehen lisäksi) ei ole kauhean helppoa. En vielä osaa sanoa, oliko päätös muuttaa hyvä vai huono. Töiden saaminen luultavasti muuttaisi kaiken paljon positiivisempaan suuntaan.

Valmistuminen. Vihdoin ja viimein sain graduni kansiin ja maisterin paperit ulos yliopistosta. Olen tosin ollut hyvin pettynyt siihen, mikä on alani työllisyystilanne tällä hetkellä, ja tuntuu, että saan vain haaveilla oman alan hommista...Viisi vuotta kankkulan kaivoon???

Terveysprojekti. Niin. Tämä mun "terveysprojekti" ei ole toteutunut suunnitellusti. Välillä on kausia, jolloin jaksan panostaa paremmin, välillä huonommin. Fyysinen hyvinvointi ei ole lisääntynyt, ei myöskään henkinen. Olisi niin helppoa vain antaa uudenvuodenlupaus, että tällä kertaa mä onnistun. Mutta mä jos kuka tiedän, et niillä lupauksilla on taipumus epäonnistua alkuinnostuksen jälkeen. Mun pitää oikeasti opetella uusi tapa elää. Saada jonkinlainen balanssi tähän elämään. Tällä hetkellä kaikki on sekasortoa, sekä henkisellä että fyysisellä tasolla.

Sukulaisen vakava sairaskohtaus. Tämä pysäytti elämäni hetkeksi ja vaikuttaa minuun edelleen. Kyseinen sukulainen on minulle hyvin hyvin rakas ja tärkeä. Pelkäsin kovasti menettämistä, mutta onneksi kaikki kääntyi parhain päin. Aloin arvostaa perhettä uudella tavalla, sanon myös useammin tärkeille ihmisille, kuinka paljon heitä rakastan.


Tiivistettynä, olen ollut vuonna 2012 sekä onnellinen että onneton. Olen ollut onnellinen parisuhteestani, valmistumisestani ja perheestäni. Olen ollut onneton työttömyydestä, sairauksista ja omasta kropasta ja mielestä. Toivon, että ensi vuosi tuo muutoksia etenkin työllistymisen myötä. Ja että pysymme kaikki terveinä ja saan kroppani ja mieleni sellaiseen kuntoon, että minulla on hyvä olo itseni kanssa. Toivon myös lisää tuttavia ja ystäviä tältä uudelta paikkakunnalta, sillä olen toisinaan hyvin yksinäinen.


Toivotan kaikille oikein ihanaa ja onnellista uuttavuotta! Uusi vuosi tullessaan, tuokoon onnen mukanaan!

http://weheartit.com/entry/47714441/via/taylorswiftoffi#

Ja mitenkäs se sporttiviikko menikään...

Viime viikon maanantaina kirjoittelin suunnitelmastani täyttää tuleva viikkoni urheilulla ja positiivisella mielellä. Ja miten viikko sujui?

Ihan hyvin! Ainoana ongelmana oli flunssa, joka ikävästi palasi taas haittaamaan viikon liikuntasuunnitelmia. Mutta olen iloinen, että sain silti harrastettua liikuntaa, sillä muokkailin liikuntasuunnitelmaa oloni mukaiseksi. En siis lähtenyt kurkkukipuisena spinningiin, vaan korvasin vauhdikkaimpia tunteja hieman rauhallisemmalla menolla. En siis pystynyt noudattamaan viikon suunnitelmaa tarkalleen, vaan muokkasin sitä seuraavasti:

SUUNNITELMA:

Ma: Aamulenkki (n.30min) + Bodyattack60
Ti: Salitreeni + aerobinen 45min
Ke: Spinning30 + aerobinen 45min
To: Pilates45
Pe:Salitreeni + aerobinen 45min
La: Spinning45
Su: Lepo (sisältäen rauhallisen lenkin?)


TOTEUTUS:

Ma: Aamulenkki (n.60min) + Bodyattack60
Ti: Kävelylenkki (30min) + Aerobinen salilla (80min)
Ke: Kävelylenkki (60min)
To: Kävelyt salille ja salitreeni (85min)
Pe: Kävely (melko rauhallinen, ympäri kaupunkia) (65min)
La: Kävelylenkki (30min)
Su: Aamulenkki (50min) + Kävelyt salille ja salitreeni (125min)



Kuten voi huomata, toteutus oli huomattavasti yksipuolisempi kuin oli tarkoitus. Mutta niin se vaan menee, että on kuunneltava omaa kehoaan ja terveys menee edelle. Flunssailu vaikutti myös siihen, että tavoiteltu positiivisuus oli välillä hakusessa, koska mieli olisi kovasti tehnyt päästä kunnon hikiliikunnan pariin. Kurkku on edelleen kipeä, joten en tiedä, miten tänään polkaisisi uuden liikuntaviikon käyntiin. Ainakin jonkinlainen aamulenkki ja ehkä päivemmällä rauhallista treeniä salilla. Saa nähdä.

Maisemaa eräältä lenkiltä

Muuten tämä viikko on aika jees, pääsen viikonloppuna joulun viettoon kotipaikkakunnalle <3 Sitä odotellessa! Jokos te olette virittäytyneet joulun odotukseen?

Testissä BodyAttack

Vaikka mulla on useamman vuoden ryhmäliikuntaharrastusta takana kävin vasta nyt ensimmäistä kertaa kokeilemassa BodyAttack-tuntia. Ehkä en ollut uskaltanut mennä sinne aiemmin, koska eräs tuttavani kerran mainitsi sen olevan tajuttoman raskasta ja hikistä pomppimista ja juoksemista. Päätin kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kokeilla. Olenhan syksyn aikana tutustunut muihinkin uusiin lajeihin.

http://weheartit.com/entry/17378976

Oli pahaenteistä, kun tunnin alussa katsoin ympärilleni ja melkein kaikki osallistujat olivat nuoria, timmejä ja sporttiponnarilla varustettuja yli-ihmisiä. Tai siltä se ainakin tuntui. Missä kaikki keski-ikäiset ja mummot, joita meidänkin salilla kuitenkin on aika paljon? Menin kuitenkin mukisematta mukaan ja nostin käteni ensikertalaisia kysyttäessä. Mielessä oli vaan, et oh dear, mitä tästä tulee.

Aluksi tietysti alkulämmittelybiisejä. Joiden jälkeen hikoilin kuin niagara. Päästyämme varsinaisiin työbiiseihin alkoi tunnin olemus valjeta: taukoamatta hyppyjä, juoksua, kyykkyä, huitomista, hiihtämistä...kaikkea mahdollista, missä syke kohoaa taivaisiin. Noin puolessa välissä tuntia pohkeet alkoi tuntumaan hyytelöltä ja pakaroita poltteli, mutta sinnikkäästi jaksoin loppuun asti.

Ja mikä fiilis tunnin jälkeen: LOISTAVAA, MAHTAVAA, UPEETA! Tuli niin itsensävoittajafiilis ja kokonaisvaltainen hyvä olo.

Entäpä tänään? AUTSAUTSAUTS!!!  ;D Mun pakarat ja pohkeet on tönkköä, minkä vuoksi jouduin muokkaamaan viikon liikuntasuunnitelmaani. Mutta huom, MUOKKAAMAAN, en LYHENTÄMÄÄN! Eli tänään salitreenin sijasta tein 30min kävelylenkin ja 60min aerobista salilla. Ja jätin jalkaprässin (ja muut kidutuslaitteet) suosiolla väliin tällä kertaa.

Uusi yritys sporttiviikolle

Viime viikon yritys viettää sporttinen ja hyvänfiiliksen-viikko kariutui siis lähes koko viikon sairasteluun. Ensin flunssa ja sitten neljän päivän migreeni. Loppujen lopuksi ainut treeni oli lauantain salitreeni. Nyt on kuitenkin uusi viikko taas ja uusi yritys toteuttaa viime viikon suunnitelmat.

Tavoitteekseni täten julistan: paljon liikuntaa, terveellistä ruokaa ja ei herkkuja! Ja ehkä haastavimpana kaikesta: positiivinen mieli. Haastan itseni olemaan positiivinen ja ajattelemaan positiivisesti tämän viikon ajan. Oon oikeasti ollut tosi alamaissa viime aikoina, koska olen NIIN yksinäinen välillä. Ja työtön. Mutta haluan yrittää olla ruokkimatta sitä vajoamalla pessimistisyyteen ja stressiin. Stressi kun on haitallista myös terveydelle!

Olen huomannut, että jos on hankaluuksia pysyä tällaisissa suunnitelmissa, on parasta suunnitella etukäteen. Joten tässäpä tämän viikon liikuntasuunnitelma:

Ma: Aamulenkki (n.30min) + Bodyattack60
Ti: Salitreeni + aerobinen 45min
Ke: Spinning30 + aerobinen 45min
To: Pilates45
Pe:Salitreeni + aerobinen 45min
La: Spinning45
Su: Lepo (sisältäen rauhallisen lenkin?)

Toivotaan, ettei tule mitään sairasteluja tai muuta sotkemaan tuota oivaa suunnitelmaani :)

Suunnitteletteko te liikuntanne etukäteen vai menettekö fiilispohjalta päivä kerrallaan?

http://weheartit.com/entry/21268019/via/pile

Pieleen menneet suunnitelmat

Viime sunnuntaina vannotin itselleni, että tuleva viikko on täynnä intoa, urheilua, terveellistä ruokaa ja hyvää mieltä.

Ja mitä vielä. Heti maanantaista alkaen mulla on ollut päivittäin vähän lämpöä ja flunssainen ja heikko olo. Olo alkoi jo sunnuntaisen salitreenin aikana kun treeni ei tuntunut sujuvan ollenkaan ja crosstrainerilla_alkoi_paleltaa.

Kaikki huipentui vielä viimeöiseen HELV***LLISEEN migreenikohtaukseen. Se oli jotain ihan kamalaa. Vedin nappeja ja nenäsumutetta naamaan eikä niillä tuntunut olevan minkäänlaista vaikutusta. Pitää vissiin hakeutua lääkärin puheille että josko vaihdettaisiin TAAS mun lääkkeet. Hyi että, tuntuu kamalalta ajatellakin että joskus kokisin samanlaisen kohtauksen uudelleen. Vaikka varmasti tulenkin kokemaan.

Tänään joudun siis ottamaan rennosti ihan tuon öisen migreeninkin vuoksi ja olipa aamulla vielä sitä lämpöäkin. Kauppaan on kuitenkin jaksettava mennä ja ajattelin, että josko sitä saisi kotiin loihdittua vähän joulutunnelmaa :) Ainut jouluinen asia tähän mennessä on partsilla roikkuva punainen lyhty.

Huomenna sitten itsenäisyyspäivä. Miten te meinaatte viettää itsenäisyyspäivää? Me ei varmaan mitenkään erikoisesti. Pari tuttavaa tulee ehkä kyläilemään ja jos sitä glögiä ja pipareita vähän maistelisi. Ja perinteisiin kuuluu myös linnan juhlien katsominen ja pukutyylien ihailu/kauhistelu.