Edistymistä ja omakuvapohdiskelua

Kävin päivittämässä tuonne edistyminen-sivulle kesäkuun saldot - joissa tosiaan ei kauheasti kehumista ole. Sentään kuitenkin ollaan edistymisen puolelle eikä takapakissa, mikä sinänsä tietenkin vain hyvä asia. Mutta tavoitteissa ei olla, mikä kyllä harmittaa.

Aamulla kävin heittämässä aamulenkin, aika lyhyen kylläkin. Reilut 20min hölkkäillen. Olen nyt käynyt noin neljänä/viitenä aamuna viikossa heittämässä tuon samaisen aamulenkin, ja täytyy kyllä sanoa, että sitä huomaa jo parissa viikossa edistyneensä juoksukunnon kanssa. Nyt jaksaa jo paljon paremmin kuin pari viikkoa sitten ja tekisi mieli vähän pitkittää lenkkiä. Ainut vaan, että käyn usein miehen kanssa lenkillä ja hänellä vähän huonompi kunto kuin minulla. Hän tuskin jaksaisi pidempää lenkkiä vielä, kun tuntuu olevan vaikeuksia pysyä perässä nykyiselläkään lenkillä. Silti oon tosi tyytyväinen että yhdessä käydään lenkillä, sillä on vaikeampi aamulla väsyneenä luistaa lenkille lähdöstä, kun siitä on tullut yhteinen tapa ja yhdessä sovittu.

Oon miettinyt jonkin verran mun omakuvaani, millaisena mä pidän itseäni. Mulla on älyttömän huono itsetunto. Kyllä mä näen itsessäni jotain hyviäkin piirteitä: mulla on ihan sievät kasvot (hyvänä päivänä) ja hiukset on kans ihan jees, välillä. Mutta lähes kaikki kaulasta alaspäin - en tykkää, ainakaan tällä hetkellä. Oon tosi epävarma omasta vartalostani. Sen lisäksi, että haluan saada sporttisemman  vartalon, haluan muuttaa myös suhtautumista itseeni. Oon yleisestikin monissa asioissa tosi ankara itseäni kohtaan, tiedostan sen itsekin. Siihen on vaan tultava muutos, muuten mä kuolen varmaan johonkin stressiin kolmekymppisenä.

http://weheartit.com/entry/31571345

Löysin yhtenä päivänä laatikollisen vanhoja valokuvia. Oli kuvia vuosikymmenen takaa sekä ihan muutaman vuoden takaa. Katselin erästäkin valokuvaa noin viiden (?) vuoden takaa ja mietin, että olimpas sievä ja melko hoikak niihin aikoihin. Muistan kyllä, että tuohonkaan aikaan en pitänyt itseäni sievänä ja hoikkana. Miksi omakuvani on ollut niin vääristynyt? Voisiko olla, että nykyisessäkin olomuodossa minussa on jotain viehättävää, jota itse en näe?

Tällaista sekavaa lauantaiaamun pohdiskelua. Oli omakuvani sitten vääristynyt tai ei, haluan tehdä töitä sen eteen, että voin tuntea itseni paremmaksi omissa nahoissani. En pelkästään itsetunnon takia, vaan suurimmaksi osaksi terveydellisistä syistä. Tästä on hyvä jatkaa!

Tulipahan shoppailtua!

Jess, mulla oli eilen kampaaja ja ihan kiva tukka tuli :) Hirveästi ei malli tosin muuttunut, vähän kuivia latvoja napsittiin pois ja siistittiin, mutta kyllä silläkin suuri vaikutus tuntui olevan. Hiukset näyttää  nyt paljon ryhdikkäämmiltä.

Innostuin sitten kampaajan suosittelemana ostamaan suihkutettavaa Four Reasons-hiuspuuteria. Kerran nyt kotonakin kokeiilleena täytyy todeta, että oikein kelpo tuote on kyseessä, nostattaa mukavasti hiuksia ja antaa myös vähän freesimpää ilmettä. Kuvat eivät ole sitten parhainta laatua, sillä ovat kännykameralla otettuja..

Kävin myös kaupoilla kiertelemässä hieman ja törmäsin tarjoukseen, kympillä kaksi Got2b-hiustuotetta. Muistinkin, että hiuslakkani veteli jo viimeisiään ja myös lämpösuoja loppui hetki sitten. Niimpä päädyin ostamaan Rockin'it-lakkaa, jonka puteli oli mielestäni tosi kivan näköinen (tosin en sitä sen takia ostanut). Lisäksi Guardian angel-lämpösuojaa, joka tulee nyt uutena kokeiluun.

Loppupäivästä kännykkä piippasi myös ilmoittaakseen, että Yves Rocher -tilaukseni oli saapunut, joten kipitin hakemaan sen lähimmäiseltä ärrältä. Oi ihania tuotteita, en malta odottaa, että pääsen testaamaan noita kaikkia. Alla siis koko tilattu ihanuus:

Granaattiomenan tuoksuinen virkistävä ja heleyttävä kasvonaamio. Suositellaan käytettäväksi 1-2 kertaa viikossa. Tämä pääsee ehdottomasti testiin huomisella saunareissulla! Putelin ulkonäkökin on niin herkullinen! Luulin vain putelia hieman isommaksi mitä se todellisuudessa on, vaikka kyllähän se selvällä suomen kielellä Yvesin sivuilla luki, että 50ml.

Ja tämä, mikä olisi jo vuosia sitten pitänyt ostaa...SILMÄNYMPÄRYSVOIDE! Kyllä, vanhuus tulee, sille ei mitään voi. Ainut syy, miksi en ole silmänympärysvoidetta aiemmin ostanut, on sen hinta. Ne on yleensä aika kalliita. Tämän tuotteen sainkin ilmaiseksi, sillä Yvesillä oli tarjous, että ensimmäisen tuotteen, jonka ostoskoriin lisää, saa ilmaiseksi. Pitihän se tarjous ehdottomasti hyödyntää! Tämä pääsi kokeiluun jo eilen illalla ja tänä aamuna. Ihan hyvältä vaikuttaa. Tämän normaalihinta on Yvesin sivujen mukaan 22,50, mutta tällä hetkellä näytti olevan tarjouksessa -40%. Mutta kertokaas naiset, käytättekö te silmänympärysvoidetta ja minkä ikäisenä olette alkaneet käyttää?

Sitten tällainen selvittävä hiussuihke. Mun hiukset ei yleensä ole kauhean takkuiset, mutta joskus suihkun jälkeen saattaa pientä takkuilua olla. Joten, testiin tällainen hiuksiin jätettävä hoitosuihke. Tämäkin testiin viimeistään huomenna saunan jälkeen :)

Ja viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä, 3 in 1 kosteuttava, päivettävä ja kiinteyttävä vartaloemulsio. Tämä sisältää siis kevyesti itseruskettavaa ainesosaa. En ole KOSKAAN kokeillut minkäänlaisia itseruskettavia, mutta tällä lienee hyvä aloittaa kokeilu, koska on ilmeisesti aika mietoa kamaa. Kokeiluun tänään tai huomenna, riippuu miten ehdin.

Aika mukavasti kauneudenhoitotuotteita yhdelle päivälle :D Yhteensä noihin paloi rahaa 37 euroa, ei mahdoton summa, kun ajattelee tuota tavaramäärää. Yvesin tuotteista taisi melkein kaikki olla ainakin jonkinlaisessa tarjouksessa ja kun ostokset menivät nipin napin yli 17 euroa niin sai postituksen ilmaiseksi. Not a bad deal!

Tykkäättekö te tilata kauneudenhoitotuotteita vai ostatteko suoraan kaupasta, jossa pääsette nuuhkimaan tuoksuja ja kokeilemaan testereitä?

Paluu arkeen

Juhannus meni ihan mukavasti miehen ja parin kaverin kanssa. Ensin vähän ulkoiltiin ja sit meillä tosiaan hengailtiin vaan. Aika normi ilta, ei oikeestaan tajunnutkaan että on juhannus. Käytiin me yhtä kokkoa katsomassa et sen verran edes juhannusfiilistä saatiin. Jospa sitä ens vuonna sais järkättyä juhannukseksi jotain mielekkäämpää. Jospa elämäntilanne siinä vaiheessa antais siihen myötä.

Eilen oli sit vapaapäivä - joka valitettavasti meni aikalailla lepäillessä. Tai no, sitä mun kroppa ja mieli oikeesti tarvikin, et oikeestaan hyvä vaan et lepäsin. Mun jalat on edelleen aivan kipsissä, kaikki sattuu. Ärsyttää kun ois tänään ollu kiva käydä juoksemassa, mutta ei tod näillä koivilla kykene. Mun kävelykin näyttää tällä hetkellä sellaselta pingviini-vaappumiselta :D

http://weheartit.com/entry/30929856

Tänään aloittelin päivän partsilla, luin gradumuistiinpanoja ja otin samalla arskaa, joka tosin meni vähän väliä pilvien taakse. Nyt tulin sit kirjastoon, et saisin kunnolla keskittyä gradun tekoon. Ja hmm, mä vaan tuun bloggaileen, tyypillistä.

Huomenna pitäis alottaa siis uus viikko, tsempata taas oikeen kunnolla gradun kanssa ja jatkaa terveillä elämäntavoilla. Ohh tuntuu kyllä kropassa nuo nautitut juhannusherkut...Taitaa olla huomenna vaa'alla plussapäivä :D Palataampa siihen siis huomenna!

Juhannuksen juhlintoja

Juhannuksen vietto alkanut reippaasti kuntosalitreenillä ja jatkuu gradun parissa :D Voishan tuon juhlimisen vähän paremmissakin merkeissä aloittaa...Mutta pakko mikä pakko! En kuitenkaan koko päivää meinaa kirjastossa homehtua, vaan tiedossa olisi miehen ja parin kaverin kanssa ensin ulkoilua läheisellä retkeilyalueella ja sitten mennään meille saunomaan ja nauttimaan juhannusherkuista ja virvokkeista :)

Mun mielestä juhannus on ehdottomasti mökkijuhla, mutta tällä kertaa huono raha- ja aikatilanne estää moiset suunnitelmat. Huomenna onkin sitten kauan odotettu vapaapäivä!!! Ihanaa, en oo pitänyt graduvapaata päivää ainakaan kolmeen viikkoon, joten tulee NIIN tarpeeseen, vaikka tiedänkin huomenna potevani siitä huonoa omaatuntoa. Yritän kuitenkin tämän kaiken stressin ohella nauttia juhannuksesta. Onneksi kelikin on aika mallillaan :)

Ja jottei kirjastossa lymyäminen ihan tylsäksi menisi, tätytyy tietenkin olla kunnon eväät mukana.



Jos kuvasta nyt edes saa mitään selvää niin lounaaksi söin siis välimerellistä salaattia, riisikakkuja ja pienen suklaapatukan. Ja sokeroimatonta mehua. Pitäähän sitä vähän olla tsemppiherkkuja että jaksaa. Vaikka aika netissä surffailuksi on menny tää aika kirjastossa...

Mut mä alan vielä opiskeleen. Minkäslaisia juhannussuunnitelmia teillä on? Joka tapauksessa toivotan kaikille oikein leppoisaa juhannusmeinikiä!

Hyperventilating

Pahoittelen blogihiljaisuutta! Oon ollut niin kiireinen ton graduni kanssa ettei mitään tolkkua...Päivän kun sitä jaksaa kirjoittaa niin illalla on niin puhki ettei jaksa konetta juuri aukaista saatika tehdä sitten mitään muutakaan. Mikä onkin sitten huonompi juttu tän mun terveellisempi elämä -projektin kannalta. En siis ole yksinkertaisesti jaksanut kirjoitella, mutta toisaalta ei ole ollut mitään kirjoitettavaakaan. Mun päivät toistaa niin samaa kaavaa koko ajan, et en usko sen kiinnostavan ketään. Ei se kiinnosta pätkääkään ees itseäni.

Viime viikko oli ehkä rankin moneen vuoteen. Olin tosi maassa ja mietin, mitä mä tältä elämältä oikeen haluun. Olin jotenkin ihan sekasin ajatuksineni ja eksyksissä. Itkin joka päivä ahdistuneisuuttani. Fakta on, että en vieläkään tiedä mitä mä haluan elämältäni, ainakaan työn suhteen. Tai no joo, haluan työn, jossa viihdyn, mutta mullla ei ole hajuakaan, mitä se on ja onko se lähelläkään tätä mun nykyistä alaa. Mä en vaan tiedä, en keksi. Lisäksi mua painaa tietyt asiat mun perhesuhteissa, mutta taidan jättää ne tän blogin ulkopuolelle. Sanotaan vaikka näin, että tietyt asiat lapsuudesta on alkaneet hieman vaivata, enkä oikein tiedä mitä näiden ajatusten kanssa pitäisi tehdä. Ei lapsuudessani mitään vakavaa sattunut, mutta jotkut asiat nyt vain ovat jääneet vaivaamaan mieltä. Huoh.

Mut terveysasioihin vielä. Oon siis ollut nyt varmaan kaks viikkoo käymättä salilla ja jumpilla, ja siitä on tosi huono omatunto. Ois pitänyt, mut ei oo ehtinyt ja jaksanut. Eilenkin olin kirjastossa kirjoittamassa klo 9-19. Niin, olishan siinä illan pari tuntia vielä ollut, mutta kroppa kertoi, että iltapalaa, ehkä vähän telkkua ja unille. Ja niin tein. Kuitenkin yksi asia, jonka olen ottanut tällä viikolla tavaksi. Nimittäin aamun pieni hölkkälenkki. Hölkkään noin 20-25min aamulla ennen aamupalaa. Se on osoittautunut oikeen hyväksi tavaksi aloittaa aamu, etenkin jos sää on ollu hyvä niin kuin se tällä viikolla on ollut. Tänä aamuna sen sijaan heräsin melkoiseen sateeseen ja päätin, että aamulenkin sijasta menisin illalla salille, pitkästä aikaa. Ja kylläpä sinne haluttaakin jo :)

Ruokailut on menneet penkin alle! Tai no ei ihan täysin, mut mistä ihmeestä mä oon keksinyt et jäätelön syönti on ok jos on kaunis keli tai rankka opiskelupäivä? Ihme tekosyitä taas :D Tokihan kesästä pitää nauttiakin kaikkine kesäherkkuineen, mutta jotain rajaa...Ota vaikka mansikoita ensi kerralla, jooko Eveline? Ensi viikolla graduaikatauluni hieman hellittää, joten jospa sitä vähän enemmän ehtisi satsata tähän projektiin ja tähän blogiin myös.

Mutta nyt sen gradun kimppuun. Toivottavasti teillä muilla on hieman letkeämpi sunnuntai tiedossa kuin mulla! :)

Sit vielä biisi, joka on soinut mun päässä monta päivää. Likalla on aika hyvä ääni kyllä, ei voi muuta sanoa! Toi biisin nimi - hyperventilating - kuvastaa aika hyvin myös viimeviikon fiiliksiä. Välillä meinas paniikkikohtaus iskeä!

Naurukohtaus vaa'alla

Heh, meinasin lentää aamulla perseelleeni käydessäni vaa'alla. Paino oli MUKA tippunut eilisestä 2,2 kg :D Nyt ei kyllä vaaka tiedä mistä puhuu, sanon minä. Eihän tuo mitenkään ole mahdollinen pudotus, vaikka tosiaan nesteitä on selvästi ollut liikkeellä viimepäivinä ja jaloista jumi poistunut. Silti, nyt kyllä vaaka puhelee omiaan. Ja tosiaan punnitsin neljä kertaa itseni ja vaihdoin välillä jopa vaa'an paikkaa. Noh, katsellaampa taas huomenna tilannetta, veikkaan että aika eri lukemia taas näyttää.

http://weheartit.com/entry/29619062

Oon tänään jo käynyt opiskelemassa pari tuntia ja äsken söin ihanaa tulista chilikanakeittoa <3 Tuliset ruuat on niin mun juttu! Tässä nyt vähän ruokalepoa ja sit salille. Illalla varmaan vaan rentoilua kotona. Huomenna aikalailla samat suunnitelmat mut opiskella täytyy kyl huomattavasti enemmän.

Aamulla koululle mennessä ajoin peruskoulun ohi, jonka pihalla oppilaat kirmailivat hienot vaatteet päällä uunituoreet todistukset käsissä. Tuli jotenkin haikea olo. Voi kun itsekin olisi vielä niin nuori. Kesä edessä, vapaus ja kaverit. Lapsuuden kesät oli aivan mahtavia! Mun päivät tänä kesänä tulee niin oleen samanlaisia: gradua ja liikuntaa. Blaah. Tuskin mitään reissuja mihinkään. Jokaisen pennin venyttämistä ja pihistelyä. Yritän vain ajatella sitä maaliviivaa siellä alkusyksyssä: sitten vihdoin olen "vapaa", vaikka sekin toisaalta pelottaa.

Joka tapauksessa, onnea kaikille ammattiin valmistuneille ja ylioppilaille! Nauttikaa juhlapäivästä, omani ainakin oli ikimuistoinen :)