Empäs ole pitkiin aikoihin kirjoitellut mitään. Ei yksinkertaisesti ole ollut aikaa, jaksamista, ei oikein innostustakaan.
Superdieetti meni osaltani puihin. Jouduin lopettamaan leikin kesken jatkuvan pahoinvoinnin vuoksi. Lopettaminen masensi, ärsytti, tunsin oloni luuseriksi. Mutta turha tempaus se ei toki ollut, paino putosi pari kiloa ja sain ruokavaliooni taas mukaan enemmän protskua ja vähemmän höttöhiilareita. Nyt pyrinkin syömään enemmän kasviksia ja samoin proteiineja. Kyllä mä vielä onnistun, vaikkakin menetelmää ja tahtia pitikin vähän muuttaa.
Töissä on ollut sairaan kiireistä ja stressaavaa, mikä näkyy unettomuutena. Mä oon sellanen, että stressi vaikuttaa heti unen laatuun. Saan yleensä kyllä unen päästä kiiinni, mutta herään aamuyöstä pyörimään sängyssä ja stressi nostattaa kylmän hien iholle. Unettomuus on asia, joka vaikuttaa kyllä kokonaisvaltaisesti jaksamiseen.
Nyt vietän harvinaislaatuista vapaapäivää. Tarkoitus oli mennä salille, mutta heräsin aamuyöllä lievään migreeniin ja pahaan oloon. Lääke vei onneksi säryn mennessään, mutta jotenkin etoo edelleen. Joten salitreeni taitaa vaihtua rauhalliseen lenkkeilyyn.
Vähän sellaista matalavireistä menoa on tällä hetkellä. Kaipaan sellaista "elämä on ihanaa" -olotilaa. En muista, milloin viimeksi olisi ollut kunnolla sellainen olo. Ehkäpä se tässä kevätauringon lisääntyessä sieltä tulee. Kaikki on kuitenkin ihan jees.
