Vietin lauantaina sangen liikunnallisen päivän. Aamu alkoi spinningillä, joka oli HYVIN hikinen ja rankka, huh huh! Oli kyllä mukava treeni, sai puristettua itsestä aika lailla kaikki voimat käyttöön. Lisäksi poljin lauantai-iltana pyörällä noin 16km kun kävin yhden illan eräässä työjutussa, joka sisälsi kahdeksan tuntia ilman istumistaukoa ja jatkuvaa kävelyä ja tavaroiden kanniskelua. Ei varmaan tartte sanoa, et olin lauantaiyönä kotiin päästyäni hieman_poikki!
Sunnnuntaina maistuikin uni sitten yhteentoista asti. En muista, milloin olen viimeksi nukkunut niin pitkään! Joka paikkaa kolotti, paleli ja väsytti. Lämpö oli siinä 37 tienoilla, eli hieman koholla normaaliin verrattuna. Eilinen menikin aika pitkälti viltin alla ja elokuvia ja sarjoja katsellen. Tänään jo vähän parempi, mutta edelleen joitain niveliä tuntuu särkevän, joten kuntosali taitaa jäädä välistä myös tänään.
Sen sijaan voisin yrittää siivoilla vähän ja mielessä oli myös mennä katsomaan uusi Twilight, ehkä jo tänään. Suositteletteko?
maanantai 19. marraskuuta 2012
perjantai 16. marraskuuta 2012
Yksinäisyys ympärilläni
Mä olen ujo ihminen. Mä en osaa mennä juttelemaan tuntemattomille ihmisille, pyytämään kahville tai jotain. Minkä vuoksi mä oon nyt aika hemmetin yksinäinen täällä uudella paikkakunnalla.
Kävelin yks päivä kaupungilla ja tuntui, että joka puolella oli ystäväporukoita, parhaita kaveruksia viettämässä aikaa yhdessä. Hymyilin kuin pöljä kaikille hauskaa pitäville, näytin varmaan erittäin fiksulta. Samalla tuli kuitenkin tosi haikea olo ja ikävä omia ystäviä lapsuuden kotikaupungissani.
Miten tässä iässä saa uusia ystäviä? On tosi vaikea tulla uutena ihmisenä paikkakunnalle, kun tuntuu, että kaikilla muilla on jo omat kuvionsa täällä valmiina. Ja työttömänä kun vielä olen, niin päivät koostuu aika paljolti yksinolosta.
Eilen tämä yksinäisyys sitten kulminoitui itkuun keskellä ruokakauppaa. Jep. Ja itku jatkui myös kotimatkalla. Kun pääsin kotiin, mies oli jo tullut töistä ja kysyi, onko kaikki hyvin. Siitäpä se itku oikein kunnolla repesi ja hirvee "mä haluun pois täältä, takaisin kotiin" -vollotus. Kypsää tai ei, mutta tuo purkaus tuntui olevan tarpeen, koska tänään on jo vähän parempi olo.
Enkä usko, että tämä alakulo ja itkuisuus johtuu pelkästään yksinäisyydestä. On masentavaa, kun on oikeasti TOSI kovalla työllä opiskellut itselle korkeakoulututkinnon ja töitä ei omalta alalta yksinkertaisesti tunnu löytyvän. Ja moniin muihin työpaikkoihin olen "ylikoulutettu" ja alikokenut, se on paha yhdistelmä.
Nyt pitäisi oikeasti löytää joku suunta tähän elämään.
Kävelin yks päivä kaupungilla ja tuntui, että joka puolella oli ystäväporukoita, parhaita kaveruksia viettämässä aikaa yhdessä. Hymyilin kuin pöljä kaikille hauskaa pitäville, näytin varmaan erittäin fiksulta. Samalla tuli kuitenkin tosi haikea olo ja ikävä omia ystäviä lapsuuden kotikaupungissani.
Miten tässä iässä saa uusia ystäviä? On tosi vaikea tulla uutena ihmisenä paikkakunnalle, kun tuntuu, että kaikilla muilla on jo omat kuvionsa täällä valmiina. Ja työttömänä kun vielä olen, niin päivät koostuu aika paljolti yksinolosta.
Eilen tämä yksinäisyys sitten kulminoitui itkuun keskellä ruokakauppaa. Jep. Ja itku jatkui myös kotimatkalla. Kun pääsin kotiin, mies oli jo tullut töistä ja kysyi, onko kaikki hyvin. Siitäpä se itku oikein kunnolla repesi ja hirvee "mä haluun pois täältä, takaisin kotiin" -vollotus. Kypsää tai ei, mutta tuo purkaus tuntui olevan tarpeen, koska tänään on jo vähän parempi olo.
 |
| http://weheartit.com/entry/43421538 |
Enkä usko, että tämä alakulo ja itkuisuus johtuu pelkästään yksinäisyydestä. On masentavaa, kun on oikeasti TOSI kovalla työllä opiskellut itselle korkeakoulututkinnon ja töitä ei omalta alalta yksinkertaisesti tunnu löytyvän. Ja moniin muihin työpaikkoihin olen "ylikoulutettu" ja alikokenut, se on paha yhdistelmä.
Nyt pitäisi oikeasti löytää joku suunta tähän elämään.
maanantai 12. marraskuuta 2012
Testissä pilates ja muita maanantaifiiliksiä
Tänään sängystä noustessa tuntui mahassa epämiellyttävältä. Selvää seurausta viikonlopun huonoista ruokailuista ja mättämisestä. Miksi sitä pitääkin syödä sellaista ruokaa, joka aiheuttaa ihan oikeasti huonon olon kroppaan ja mieleen? Voi kun sitä osaisi tehdä fiksuja valintoja, mutta porukassa juhlailtana se tuntuu olevan aina NIIN vaikeaa.
Mahakivusta johtuen päätin aloittaa aamun liikunnan kannalta hieman rauhallisemmalla meiningillä, nimittäin Pilateksella. Pilates on mulle täysin uusi tuttavuus. Muutenkin olen käynyt todella vähän rauhallisemmilla ryhmäliikuntatunneilla, kuten balancessa, asahissa tai joogassa. Jotenkin tuntuu, että jos sinne salille saa itsensä raahttua, tulisi aina tehdä se "perinteinen hikitreeni", kuten spinning tai kunnon salitreeni. Mutta eihän näin toki olekaan.
Pilates oli hyvin hidastempoista ja rauhallista. Välillä meinasi mieli karata liikkeisiin keskittymisestä sen pohdiskeluun, että kuluttaako tämä nyt yhtään kaloreita ja mitä hyötyä tästä on. Tunnin jälkeen etenkin yläselässä tuntui kuitenkin pitkästä aikaa tosi mukavalle ja veri tuntui kiertävän hyvin. Mieli tuntui myös saaneen vähän lepoa ja rauhoittumista. Pieniä ongelmia meinasi välillä tulla myös mun paukkuvien olkanivelten sekä heikkojen ranteiden takia, mutta niistäkin selvittiin :)
Pilates-tyylisen tunnin sijoittaminen viikon jumppakalenteriin onkin seuraava tavoitteeni. Seuraavaksi haluaisin kuitenkin kokeilla hot joogaa, jota on myös meidän kuntokeskuksessa tarjolla. Onko teillä siitä kokemusta, mitä olette tykänneet? Tai tykkäättekö yleensäkin sisällyttää jumppakalenteriinne myös näitä rauhallisempia tunteja?
Tässä vielä kuva äsken nauttimastani lounaasta, namskis! Katkarapumunakasta, vihersalaattia ja pilkottua paprikaa ja kurkkua. Yleensä en syö lounaalla leipää, mutta nyt tuli otettua viipale Realin proteiinileipää kun tuli ostettua "alennuksesta". Tämä heittomerkeissä, koska kassaneiti oli unohtanut alennuksen kassakoneeseen näppäillä, joten maksoinkin täyden hinnan viimeisen myyntipäivän leivästä. Mur.
Seuraavaksi pitäisikin lähteä taas kaupungille hoitamaan asioita. Mitenkäs teillä lähti viikko käyntiin?
Mahakivusta johtuen päätin aloittaa aamun liikunnan kannalta hieman rauhallisemmalla meiningillä, nimittäin Pilateksella. Pilates on mulle täysin uusi tuttavuus. Muutenkin olen käynyt todella vähän rauhallisemmilla ryhmäliikuntatunneilla, kuten balancessa, asahissa tai joogassa. Jotenkin tuntuu, että jos sinne salille saa itsensä raahttua, tulisi aina tehdä se "perinteinen hikitreeni", kuten spinning tai kunnon salitreeni. Mutta eihän näin toki olekaan.
Pilates oli hyvin hidastempoista ja rauhallista. Välillä meinasi mieli karata liikkeisiin keskittymisestä sen pohdiskeluun, että kuluttaako tämä nyt yhtään kaloreita ja mitä hyötyä tästä on. Tunnin jälkeen etenkin yläselässä tuntui kuitenkin pitkästä aikaa tosi mukavalle ja veri tuntui kiertävän hyvin. Mieli tuntui myös saaneen vähän lepoa ja rauhoittumista. Pieniä ongelmia meinasi välillä tulla myös mun paukkuvien olkanivelten sekä heikkojen ranteiden takia, mutta niistäkin selvittiin :)
Pilates-tyylisen tunnin sijoittaminen viikon jumppakalenteriin onkin seuraava tavoitteeni. Seuraavaksi haluaisin kuitenkin kokeilla hot joogaa, jota on myös meidän kuntokeskuksessa tarjolla. Onko teillä siitä kokemusta, mitä olette tykänneet? Tai tykkäättekö yleensäkin sisällyttää jumppakalenteriinne myös näitä rauhallisempia tunteja?
Tässä vielä kuva äsken nauttimastani lounaasta, namskis! Katkarapumunakasta, vihersalaattia ja pilkottua paprikaa ja kurkkua. Yleensä en syö lounaalla leipää, mutta nyt tuli otettua viipale Realin proteiinileipää kun tuli ostettua "alennuksesta". Tämä heittomerkeissä, koska kassaneiti oli unohtanut alennuksen kassakoneeseen näppäillä, joten maksoinkin täyden hinnan viimeisen myyntipäivän leivästä. Mur.
Seuraavaksi pitäisikin lähteä taas kaupungille hoitamaan asioita. Mitenkäs teillä lähti viikko käyntiin?
lauantai 10. marraskuuta 2012
Hyvä spinning-ohjaaja?
Yksi mun lempilajeista on ehdottomasti spinning. Se on tunti, jonka aikana hiki lentää, mutta toisaalta tunnin tehokkuutta pystyy hyvin säätelemään myös itse. Eli jos edellisenä päivänä on vetänyt rankan jalkatreenin, voi seuraavana päivänä hyvin mennä palauttavalle spinning-tunnille ja polkea hieman rauhallisemmin. Helppoa ja yksinkertaista.
Spinning tunnilla on mun mielestä kuitenkin hirmuisen tärkeää, että ohjaajalla on homma hallussa. Monet asiat ovat makuasioita, ihmiset tykkäävät erilaisista ohjaajista ja erilaisista asioista, mutta omalla kohdalla on yksi hyvin tärkeä asia, joka määrittää, olenko tyytyväinen tuntiin vai en.
Tunnin rakenteen läpikäynti. Se on se juttu, jota mä kaipaan AINA tunnin aluksi. Tyyliin "aluksi vedetään kaksi lämmittelybiisiä, sen jälkeen kolme työkappaletta, palautteleva kappale, kolme työkappaletta, palauttava kappale ja lopuksi kaksi kovaa rallia loppuun". Tuon sanomiseen menee ehkä puoli minuuttia, mutta ainakin mulle tuo on NIIN tärkeää informaatiota, että sen puuttuminen tekee kiukkuiseksi heti alkuunsa.
Ja miksi se on niin tärkeää? Jos mä en tiedä, kuinka monta kappaletta on poljettavana ennen kuin on seuraava palautteleva biisi, oon huomannut alkavani säästellä voimia enkä polje niin tehokkaasti. Sen sijaan jos tiedän, että seuraava biisi on löysempi, voin puristaa itsestäni kunnolla kaikki mehut pihalle.
Ja parhaimmat ohjaajat kertovat myös kesken tunnin, mitä on parissa seuraavassa kappaleessa tulossa. Ensin kivutaan kukkulan päälle jyrkkää ylämäkeä, sitten seuraavassa biisissä lasketellaan nopealla vauhdilla alas. Noin yksinkertaista, mutta ah niin tärkeää.
Ja miksi tämä avautuminen. Kävin pari päivää sitten spinningissä tuossa uudessa kuntokeskuksessani. Ensimmäistä kertaa olin kyseisen ohjaajan tunnilla. Ohjaaja oli oikein pirtsakka ja mukava, mutta voi...Tuntuu kuin olisin ollut satujumpassa. Kappaleita kuvailtiin tyyliiin "seuraavaksi tulishow, merirosvolaiva", jne...Kuvailut eivät oikeasti antaneet mitään inormaatiota varsinaisesta tunnin rakenteesta vaan enemmänkin taustalla soivan musiikin tyylistä. Tällainen "mielikuvatreeni" voi toki sopia joillekin, mutta silti kaipaisin ennemmin kuvailua tunnin rakenteesta kuin sen synnyttämistä mielikuvista. Tosin nuo kaksi yhdistettynä voisi toimia hyvinkin.
Mikä sinulle on tärkeää spinning (tai jonkin muun jumppatunnin) ohjauksessa?
Spinning tunnilla on mun mielestä kuitenkin hirmuisen tärkeää, että ohjaajalla on homma hallussa. Monet asiat ovat makuasioita, ihmiset tykkäävät erilaisista ohjaajista ja erilaisista asioista, mutta omalla kohdalla on yksi hyvin tärkeä asia, joka määrittää, olenko tyytyväinen tuntiin vai en.
Tunnin rakenteen läpikäynti. Se on se juttu, jota mä kaipaan AINA tunnin aluksi. Tyyliin "aluksi vedetään kaksi lämmittelybiisiä, sen jälkeen kolme työkappaletta, palautteleva kappale, kolme työkappaletta, palauttava kappale ja lopuksi kaksi kovaa rallia loppuun". Tuon sanomiseen menee ehkä puoli minuuttia, mutta ainakin mulle tuo on NIIN tärkeää informaatiota, että sen puuttuminen tekee kiukkuiseksi heti alkuunsa.
Ja miksi se on niin tärkeää? Jos mä en tiedä, kuinka monta kappaletta on poljettavana ennen kuin on seuraava palautteleva biisi, oon huomannut alkavani säästellä voimia enkä polje niin tehokkaasti. Sen sijaan jos tiedän, että seuraava biisi on löysempi, voin puristaa itsestäni kunnolla kaikki mehut pihalle.
Ja parhaimmat ohjaajat kertovat myös kesken tunnin, mitä on parissa seuraavassa kappaleessa tulossa. Ensin kivutaan kukkulan päälle jyrkkää ylämäkeä, sitten seuraavassa biisissä lasketellaan nopealla vauhdilla alas. Noin yksinkertaista, mutta ah niin tärkeää.
Ja miksi tämä avautuminen. Kävin pari päivää sitten spinningissä tuossa uudessa kuntokeskuksessani. Ensimmäistä kertaa olin kyseisen ohjaajan tunnilla. Ohjaaja oli oikein pirtsakka ja mukava, mutta voi...Tuntuu kuin olisin ollut satujumpassa. Kappaleita kuvailtiin tyyliiin "seuraavaksi tulishow, merirosvolaiva", jne...Kuvailut eivät oikeasti antaneet mitään inormaatiota varsinaisesta tunnin rakenteesta vaan enemmänkin taustalla soivan musiikin tyylistä. Tällainen "mielikuvatreeni" voi toki sopia joillekin, mutta silti kaipaisin ennemmin kuvailua tunnin rakenteesta kuin sen synnyttämistä mielikuvista. Tosin nuo kaksi yhdistettynä voisi toimia hyvinkin.
Mikä sinulle on tärkeää spinning (tai jonkin muun jumppatunnin) ohjauksessa?
 |
| http://weheartit.com/entry/42535026/via/Liesbet7 |
perjantai 9. marraskuuta 2012
Niinhän siinä sitten kävi...
... että uusi lumenvalkoinen Lumia 800 löysi tiensä sydämeeni eilisen kaupunkikierroksen päätteeksi. Ja näin yhden päivän kokeilun jälkeen olen oikein tyytyväinen ostokseeni. Ihanaa kun puhelin ei jumita koko ajan! Kosketusnäyttö sen sijaan tuntuu hieman herkemmältä tässä Nokiassa kuin Samsungissa, johon pitää hetken aikaa tottua.
Yksi asia, josta en myöskään Samsungissani pitänyt, oli kameran salaman puuttuminen. Lumiassa se nyt kuitenkin on, jee :) Mä kun tykkään ottaa paljonkin valokuvia kännykällä niin salama on aika must etenkin tähän vuodenaikaan.
Eilen oli muutenkin ihan kiva päivä. Olen vihdoin saanut todistukseni koulusta, joten nyt olen virallisesti maisteri :) Juhlistettiin sitä sitten eilen miehen kanssa pikkaisen kuohuvalla ja pihviaterialla kotona. Sitten lähdettiin vielä miehen kavereiden kanssa käymään parilla oluella läheisessä kuppilassa. Oli ihan kivaa, vaikka pienenpieni ikävä kotipaikkakunnalle valtasi mielen illan aikana. Mietin, millaiset valmistujaisjuhlat minulla olisi voinut siellä olla, omien perheenjäsenten ja läheisimpien kavereideni kanssa.
Mutta, pääasia että opiskelu on nyt taaksejäänyttä elämää ja toivottavasti niitä töitä alkaisi pian löytyä. Tänään onkin tiedossa asiointia työkkärissä. Onko muita, jotka inhoaa työkkärissä käyntiä? Mulle onnistuu jostain syystä tulemaan paha ja kiukkuinen mieli melkein aina siellä käydessä.Ehkä vika onkin mun omassa asenteessa :P
Yksi asia, josta en myöskään Samsungissani pitänyt, oli kameran salaman puuttuminen. Lumiassa se nyt kuitenkin on, jee :) Mä kun tykkään ottaa paljonkin valokuvia kännykällä niin salama on aika must etenkin tähän vuodenaikaan.
Eilen oli muutenkin ihan kiva päivä. Olen vihdoin saanut todistukseni koulusta, joten nyt olen virallisesti maisteri :) Juhlistettiin sitä sitten eilen miehen kanssa pikkaisen kuohuvalla ja pihviaterialla kotona. Sitten lähdettiin vielä miehen kavereiden kanssa käymään parilla oluella läheisessä kuppilassa. Oli ihan kivaa, vaikka pienenpieni ikävä kotipaikkakunnalle valtasi mielen illan aikana. Mietin, millaiset valmistujaisjuhlat minulla olisi voinut siellä olla, omien perheenjäsenten ja läheisimpien kavereideni kanssa.
Mutta, pääasia että opiskelu on nyt taaksejäänyttä elämää ja toivottavasti niitä töitä alkaisi pian löytyä. Tänään onkin tiedossa asiointia työkkärissä. Onko muita, jotka inhoaa työkkärissä käyntiä? Mulle onnistuu jostain syystä tulemaan paha ja kiukkuinen mieli melkein aina siellä käydessä.Ehkä vika onkin mun omassa asenteessa :P
torstai 8. marraskuuta 2012
Lumia 800?
Olen pohdiskellut uuden puhelimen hankintaa tässä jonkin aikaa. Mulla on ollut käytössä Samsung Galaxy S nyt kaksi vuotta, johon olin aluksi tyytyväinen. MUTTA. Noin about vuoden käytön jälkeen alkoi puhelin sekoilla. Se jumittuu usein niin pahasti, että vain akun irroittaminen auttaa. Se on TODELLA raivostuttavaa! Ja muutenkin puhelin toimii todella hitaasti. Lisäksi se on muutaman kerran tehnyt sellaisen tempun, että herätyskello ei ole alkanut soimaan aamulla, vaikka olen ihan satavarma, että se on ollut päällä. Mulla on sellainen automaattiherätys, että puhelin herättää joka aamu samaan aikaan, ja tosiaan muutaman kerran on puhelin päättänyt olla herättämättä. Puhelinta on näiden "vikojen" vuoksi myös käytetty huollossa, mutta se ei auttanut asiaan.
Nyt olenkin siis pohdiskellut uuden puhelimen hankintaa, kun sain vanhemmiltani rahaa valmistujaislahjaksi. Taidan olla päätymässä Nokian Lumia 800-malliin. Siitähän tulisi loppukuusta myös uusi 820-malli, mutta suolaisen hinnan vuoksi taidan tyytyä tähän perusmalliin, ja uskon, että siinä on kyllä kaikki mitä tarvitsen. Olen ainakin tuttavilta kuullut paljon kehuja Lumia 800-mallista ja hintakaan ei ole kovin karmaiseva (verrattuna esimerkiksi iphoneen, jota myös aluksi harkitsin...).
Nyt kysynkin, onko teillä kokemuksia Nokian Lumia 800-mallista? Kertokaa mielipiteenne!
Erityisesti mua himottaisi valkoinen malli, mutta jotenkin sain sellaisen käsityksen, että niitä on liikkeissä aika vähän. Eipäs auta kuin lähteä kaupoille tänään kiertelemään, saattaa olla että palaan kotiin uuden puhelinrakkauden kanssa :)
Nyt olenkin siis pohdiskellut uuden puhelimen hankintaa, kun sain vanhemmiltani rahaa valmistujaislahjaksi. Taidan olla päätymässä Nokian Lumia 800-malliin. Siitähän tulisi loppukuusta myös uusi 820-malli, mutta suolaisen hinnan vuoksi taidan tyytyä tähän perusmalliin, ja uskon, että siinä on kyllä kaikki mitä tarvitsen. Olen ainakin tuttavilta kuullut paljon kehuja Lumia 800-mallista ja hintakaan ei ole kovin karmaiseva (verrattuna esimerkiksi iphoneen, jota myös aluksi harkitsin...).
Nyt kysynkin, onko teillä kokemuksia Nokian Lumia 800-mallista? Kertokaa mielipiteenne!
 |
| http://www.google.fi/imgres?um=1&hl=fi&rlz=1C1ASUT_fiFI407FI407&biw=1304&bih=683&tbm=isch&tbnid=Z3i9r_ApHsw1MM:&imgrefurl=http://www.techsnapr.com/2012/02/06/white-nokia-lu |
Erityisesti mua himottaisi valkoinen malli, mutta jotenkin sain sellaisen käsityksen, että niitä on liikkeissä aika vähän. Eipäs auta kuin lähteä kaupoille tänään kiertelemään, saattaa olla että palaan kotiin uuden puhelinrakkauden kanssa :)
keskiviikko 7. marraskuuta 2012
Hyvänmielen haaste
Ihanainen FatCat Welcome to Fatcat's World -blogista haastoi minut Hyvänmielen haasteeseen kertomaan asioista, jotka tuovat minulle hyvää mieltä. Olen seurannut FatCatin blogia jo melko pitkään, pidän paljon hänen rehellisestä kirjoitustyylistään. Elämäntilanteissamme on myös löydettävissä hyvin paljon samankaltaisuuksia, joten senkin vuoksi hänen bloginsa osuu ja uppoaa kovasti :)
Ja haasteen idea on siis tämä:
"Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa. Anna eteenpäin ainakin viidelle bloggaajalle.".
1. Sauna. Olen armoton palelija ja voisin saunoa vaikka joka päivä. Tosin atooppinen iho ei siitä kauheasti tykkäisi. Sauna rentouttaa mukavasti sekä kehoa että mieltä. Viimeksi saunoin tänä aamuna kuntokeskuksessa treenin jälkeen ja ai että lihakset tykkäsi hyvää!
2. Tee. Tämäkin liittyy palelemiseeni :D Kuuma kuppi teetä, mielellään vihreää teetä, rentouttaa ja lämmittää. Lisäksi tulee jotenkin "terveellinen" olo, onhan vihreän teen terveysvaikutuksista kohistu paljonkin. Mutta välillä on mukava juoda myös oikein mausteista tai vaikka marjaista teetä, kaikki käy. Mielellään tilkalla hunajaa, ei maitoa, ei sokeria.
3. Liikunta. Tämä ei varmaan tule yllätyksenä ja on melko kliseinen vastaus, mutta liikunta yksinkertaisesti virkistää sekä kehoa että mieltä. On ihana tunne, kun tietää tehneensä töitä kropallansa. Ja sen jälkeen tosiaan vielä sauna ja kuppi teetä, täydellistä!
4. Kotiruoka. Meillä syödään hirveän vähän eineksiä, ei oikeastaan ollenkaan. Tykätään molemmat miehen kanssa tehdä ruokaa ja vaikka aina ei jaksaisi, palkitsee valmis kotiruoka sekä mielen että masun.
5. Sisätossut. Olen hirveän harvoin avojaloin (paitsi kesällä), ja nyt ilmojen viiletessä olen taas muistanut, kuinka ihanat voivat lämpimät ja pehmoiset sisätossut ollakaan. Tänään ostinkin H&M:ltä uudet sisätossut kun vanhat heitin muuton yhteydessä roskiin, niin kovia olivat nekin jo kokeneet.
6. Mies. Hän tuo hyvää mieltä päivittäin, joko teoillaan tai olemalla ihan vain oma itsensä. <3
7. Kynttilät. Ne tuovat ihanan romanttista tunnelmaa ja kynttilän valo on vain niin kaunista katseltavaa.
8. Koirat. Yksi parhaimmista ystävistäni on ehdottomasti oma pieni höpsö koirani <3 Jos minulla on paha mieli ja itken, koirani P (nimettäköön tässä P:ksi) on salamana paikalla, hyppää sohvalle vierelleni, painaa päänsä joko jalkani tai rintakehäni päälle. Ja toisaalta, hän innostuu omasta hyvästä fiiliksestä, kantaa leluja nakattavaksi ja "tanssii" hassusti. Ihana rakas karvapalloni tuo hyvää mieltä jokaiselle päivälle (vaikka joskus myös ei_niin_hyvää mieltä, esimerkiksi narahdettuaan sängyllä loikoilusta, joka meillä on koiralta kiellettyä aluetta.)
9. Puhtaat pyykit. Niiden kuivumaan ripustaminen on kivaa, pyykit tuoksuvat hyvälle ja jotenkin siitä tulee hyvä fiilis. En oikeastaan tiedä miksi :D
10. Illanvietot. Musta on kivaa viettää iltaa kaveriporukassa, tyttöporukassa tai miten vaan. Hyvään iltaan kuuluu hyvän seuran lisäksi esimerkiksi hyvät naposteltavat, seurapelit, stand up -dvd:t, hyvät juomat ja rento meininki. Tällaiset hyvät illanvietot antavat hyvää mieltä pitkään.
11. Valokuvaus. Nautin kuvien ottamisesta, vaikka en siinä mikään maestro olekaan. Haaveenani olisi joskus päästä valokuvauskurssille ja oppia oikeasti kuvaamaan hyvin, mutta toistaiseksi mennään vähän mutu-tuntumalla. Mutta kivaa se on silti ja omien kuvien katsominen tuo kivan fiiliksen.
Nuita tuli nyt 11 kun en millään halunnut jättää tuota valokuvaamista pois :D Vaikka olisihan nuita keksinyt vaikka roppakaupalla vielä lisää, mutta jätetään nyt tällä kertaa tähän.
Haluaisin mielelläni kuulla, mitkä asiat tuovat hyvää mieltä Be the change -blogin Roosalle ja The Little Things -blogin Nessalle. Muidenkin juttuja lukisin enemmän kuin mielelläni :)
Ja haasteen idea on siis tämä:
"Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa. Anna eteenpäin ainakin viidelle bloggaajalle.".
1. Sauna. Olen armoton palelija ja voisin saunoa vaikka joka päivä. Tosin atooppinen iho ei siitä kauheasti tykkäisi. Sauna rentouttaa mukavasti sekä kehoa että mieltä. Viimeksi saunoin tänä aamuna kuntokeskuksessa treenin jälkeen ja ai että lihakset tykkäsi hyvää!
2. Tee. Tämäkin liittyy palelemiseeni :D Kuuma kuppi teetä, mielellään vihreää teetä, rentouttaa ja lämmittää. Lisäksi tulee jotenkin "terveellinen" olo, onhan vihreän teen terveysvaikutuksista kohistu paljonkin. Mutta välillä on mukava juoda myös oikein mausteista tai vaikka marjaista teetä, kaikki käy. Mielellään tilkalla hunajaa, ei maitoa, ei sokeria.
3. Liikunta. Tämä ei varmaan tule yllätyksenä ja on melko kliseinen vastaus, mutta liikunta yksinkertaisesti virkistää sekä kehoa että mieltä. On ihana tunne, kun tietää tehneensä töitä kropallansa. Ja sen jälkeen tosiaan vielä sauna ja kuppi teetä, täydellistä!
4. Kotiruoka. Meillä syödään hirveän vähän eineksiä, ei oikeastaan ollenkaan. Tykätään molemmat miehen kanssa tehdä ruokaa ja vaikka aina ei jaksaisi, palkitsee valmis kotiruoka sekä mielen että masun.
5. Sisätossut. Olen hirveän harvoin avojaloin (paitsi kesällä), ja nyt ilmojen viiletessä olen taas muistanut, kuinka ihanat voivat lämpimät ja pehmoiset sisätossut ollakaan. Tänään ostinkin H&M:ltä uudet sisätossut kun vanhat heitin muuton yhteydessä roskiin, niin kovia olivat nekin jo kokeneet.
 |
| Uudet tossut. H&M, 14,90e |
6. Mies. Hän tuo hyvää mieltä päivittäin, joko teoillaan tai olemalla ihan vain oma itsensä. <3
7. Kynttilät. Ne tuovat ihanan romanttista tunnelmaa ja kynttilän valo on vain niin kaunista katseltavaa.
8. Koirat. Yksi parhaimmista ystävistäni on ehdottomasti oma pieni höpsö koirani <3 Jos minulla on paha mieli ja itken, koirani P (nimettäköön tässä P:ksi) on salamana paikalla, hyppää sohvalle vierelleni, painaa päänsä joko jalkani tai rintakehäni päälle. Ja toisaalta, hän innostuu omasta hyvästä fiiliksestä, kantaa leluja nakattavaksi ja "tanssii" hassusti. Ihana rakas karvapalloni tuo hyvää mieltä jokaiselle päivälle (vaikka joskus myös ei_niin_hyvää mieltä, esimerkiksi narahdettuaan sängyllä loikoilusta, joka meillä on koiralta kiellettyä aluetta.)
9. Puhtaat pyykit. Niiden kuivumaan ripustaminen on kivaa, pyykit tuoksuvat hyvälle ja jotenkin siitä tulee hyvä fiilis. En oikeastaan tiedä miksi :D
10. Illanvietot. Musta on kivaa viettää iltaa kaveriporukassa, tyttöporukassa tai miten vaan. Hyvään iltaan kuuluu hyvän seuran lisäksi esimerkiksi hyvät naposteltavat, seurapelit, stand up -dvd:t, hyvät juomat ja rento meininki. Tällaiset hyvät illanvietot antavat hyvää mieltä pitkään.
11. Valokuvaus. Nautin kuvien ottamisesta, vaikka en siinä mikään maestro olekaan. Haaveenani olisi joskus päästä valokuvauskurssille ja oppia oikeasti kuvaamaan hyvin, mutta toistaiseksi mennään vähän mutu-tuntumalla. Mutta kivaa se on silti ja omien kuvien katsominen tuo kivan fiiliksen.
Nuita tuli nyt 11 kun en millään halunnut jättää tuota valokuvaamista pois :D Vaikka olisihan nuita keksinyt vaikka roppakaupalla vielä lisää, mutta jätetään nyt tällä kertaa tähän.
Haluaisin mielelläni kuulla, mitkä asiat tuovat hyvää mieltä Be the change -blogin Roosalle ja The Little Things -blogin Nessalle. Muidenkin juttuja lukisin enemmän kuin mielelläni :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
