Vauhdin huumaa lenkkipolulla...NOT!

Kuten aiemmin kerroin, oon huono juoksija enkä ole juoksemista oikein koskaan harrastanut satunnaisia lenkkejä lukuunottamatta. Mulle sitten ystävällisesti neuvottiin (kiitos Roosa!), että juokseminen kannattaa aloitella hitaasti, peruskestävyyssykkeillä. Tajusin, että oon aina tuhonnut juoksuyritykseni lähtemällä rintarottingilla liian nopealla vauhdilla liikkeelle, jolloin kunto on riittänyt hyvin lyhyeen lenkkiin ja päättynyt pettymykseen omasta kropasta.


Noh, eilen sit innokkaasti lenkille. Sykemittarilla seurailin sykkeen vaihtelua ja pyrin pitämään sykkeen peruskestävyystasolla. Täytyy kyllä myöntää et välillä meni yli, jolloin hidastin vähän vauhtia. Kyllä vain on huono juoksukunto, täytyy myöntää, kun ei ne sykkeet meinannu pysyä tarpeeksi matalalla. Hävetti kun menin ihan mitätöntä vauhtia, mutten halunnut kuitenkaan vaihtaa kävelyksi. Olin kuitenkin tyytyväinen, että ihan hyvin jaksoin sen 55min hölkkäillä ilman sen suurempia ongelmia. Missään vaiheessa olo ei tuntunut pahalta, mutta jalat alkoi vähän väsyä loppumatkasta. Nautin hölkästä kuitenkin ihan eri tavalla kuin viimeksi, kun tajusin sen vauhdin pitää matalalla. Ja nautintoahan tässä ollaan hakemassa, jos sen menettää niin ei koko homma enää huvita.

http://weheartit.com/entry/28759773

 

 

Mut toi kuvakin sen kertoo, myös juoksutaidon ja -kunnon eteen pitää tehdä töitä, en mä olettanutkaan, että juoksu mitenkään loistavasti olis heti mennyt. Sen sijaan yritän keskittyä positiivisiin asioihin: mulla oli kivaa ja jaksoin kuitenkin 55min yhtäjaksoisesti hölkätä, vaikkakin etanavauhdilla. 

Tänään jaloissa tuntuu vähän eilinen lenkki, mutta ajattelin kuitenkin mennä steppitunnille. En ole aikoihin käynyt stepissä, joten ihan mielenkiinnolla olen menossa. Aamulla oli graduseminaari ja sen jälkeen sain ihan hyvin opiskeltua koulun kirjastossa. Ihan hyvä päivä ollut tähän mennessä, vaikka aamulla oli huono mieli. Kai mä vaan jännitin sitä gradua - taas.

PS. Mun paino ei vieläkään oo täysin toipunut viikonlopun bileistä. Hmm. Mur.

Viikonlopusta selvitty

Huhheijakkaa, viikonloppu meni ihan liian nopeasti ja suoraan sanottuna aika hukkaan. En saanut gradua tarpeeksi eteenpäin enkä muutakaan järkevää tehtyä. Oli toki ne bileet kavereitten kanssa, joka oli ihan jees, meillä oli kivaa jne. mutta jotenkin toi baarielämäkin on aika nähty juttu jo...Varsinkin kun nyt tuli taas todettua, että viini_ei_sovi_minulle. Kahden päivän migreeni taas tuli. Tosin migreenin taustalla saattoi olla muitakin tekijöitä, sillä kärsin myös flunssaisesta olosta ja vatsaoireista. Syömisetkin meni vähän huonommin mitä oletin, liikaa hiilarimättöä jne. Ei siis kauheen hehkeä viikonloppu takana.

Eilen jäi siis migreenin takia treenit välistä ja tänään pitäis taas yrittää mennä - mikäli ei huono olo palaile mikä aamullakin vielä vaivasi. Tuntuu vain että olis jo pakko mennä, nyt ei saa jäädä tällanen röllöttelykausi päälle. Painokin on viikonlopun jäljiltä edelleen koholla ja olo vähän turvonnut. Mutta eiköhän se tästä ala tasaantumaan kun pääsee taas liikkumaan ja niin edelleen.

Tässä postauksessa ei nyt ollut oikein päätä eikä häntää, senkun kirjoittelin miten selvisin viikonlopun kalorikammoilusta.

Vielä tähän loppuun ajatus siitä, kuinka pahoillani ja järkyttynyt olen erään ihastuttavan kanssabloggaajan uusiutuneesta syövästä. Toivon sydämeni pohjasta hänelle voimia uuteen taisteluun syöpää vastaan. Tuntuu niin epäreilulta, että hän joutuu kokemaan sen toistamiseen. Voimia!!!

Kalorikammo

Nyt kun on vähän päässyt alkuun terveellisten elämäntapojen kanssa ja painokin hieman ollut laskusuunnassa, on todella vaikea suoda itselle herkutteluhetkiä. En toki täysin herkuuttomana ole ollut toukokuun alusta saakka - pari jäätelöä on mennyt ja niin edelleen, mutta pääasiassa aika vähillä herkuilla on menty.

Edessä on siis ongelma. Muutaman kaverin kanssa olis viikonloppuna illanistujaiset, jotka on sovittu jo aikaa sitten. Menukin on valmiiksi suunniteltu ja siihen kuuluu ainakin viiniä, juustoja, salaattia jne. Mulla on jo valmiiksi huono omatunto, vaikka järki sanoo, että JOSKUS ON OK MYÖS NAUTTIA RUUASTA JA JUOMASTA!!! Miksi sitten hermoilen jo nyt, ennen kuin ruuat on edes haettu kaupasta kotiin? Pelkään kai, että hyvin alkanut pudotus kokee kovan kolauksen. Täytyy vain pysyä kohtuudessa!

http://weheartit.com/entry/29133469

http://weheartit.com/entry/28361646

 

 

 

 

 

Nyt kun kirjoitin tämän asian tänne tunnen itseni aika hölmöksi. Elämästä on tarkoitus myös nauttia :)

Apua kaivataan!

Kävin tänään kävelyllä yksikseni. Heti kotoa lähdettyäni mietin, että nyt on jotain outoa, jotain erilaista...MULLA JÄI MUSIIKIT KOTIIN! Mulla on yleensä aina lenkillä lempparimusiikkia mukana, hyvät biisit vaan rytimittää sitä kävelyä kivasti ja antaa virtaa. Tosin, jos menen metsään lenkille rauhoittumismielessä, niin silloin musiikit saakin jäädä himaan. Silloin kuunnellaan lintujen laulua ja tuulen huminaa.

No siis enivei, olin siellä lenkillä ja mun ohi juoksi kolme kaverusta iloisesti rupatellen. Askel näytti kevyeltä ja puhe luisti. Mä mietin, että mä haluun kans.

http://weheartit.com/entry/29078946

Mä oon ihan onneton juoksija. Mun ennätyslenkki (yhtämittaista juoksua ilman taukoja) on ehkä jotain 7km ja sekin parin vuoden takaa, kun olin paremmassa kunnossa kuin nyt. En ole pitkään aikaan edes kokeillut juoksemista, koska tiedän vain masentuvani siitä, kuinka retuperällä mun juoksukunto on. Mä en osaa hengittää juostessa oikein, varsinkaan jos alan oikein miettimään sitä. Samoin mun oikea nilkka kipeytyy helposti, varsinkin jos oikein mietin sen asentoa juostessa. Se tekniikka on mulle vaan jotenkin niin vaikeeta ja huono kunto siihen vielä päälle niin eihän se juoksu onnistu, ei.

Eli nyt kaipaisin kanssabloggaajilta ja lukjoilta vinkkiä: miten alkaa treenaamaan juoksemista? Aloitanko "intervalleilla", esim. 5min kävelyä, 5min juoksua jne. vai juoksenko niin pitkään kuin jaksan heti kerralla (ja todennäköisesti tuskastun)? Vai miten kannattaisi aloittaa?

Kaikki neuvot tervetulleita! AUTTAKAA!

Liikunta parantaa mielen

Näin se tuli taas todettua - liikunta parantaa pahaa mieltä. Kärsin koko päivän pahasta mielestä ja alakuloisuudesta, johtuen monistakin syistä. Olisi pitänyt opiskella tänään paljon, mutta aika vähäiseksi jäi, oli niin huono päivä. Olin jo päättänyt, että salitreenikin saa huonon mielen ja huonon pyöräilykelin takia jäädä välistä. Sitten mies onneksi muistutti mua siitä, että yleensä aina tuun salilta paremmalla mielellä kotiin. Niimpä. Lähdin sit kuitenkin treenaamaan ja onneksi lähdin - olo on jo vähän parempi.

Oon huomannut kuinka liikunnalla on oikeasti mieltä parantava vaikutus. Vaikka salin peilit taas kertoivat karua totuuttaan kun ähersin siellä painojen kanssa, olin tyytyväinen, että olin kuitenkin lähtenyt sinne! Tein jalkatreenin ja selkä- ja vatsalihaksia. Se on mahtava tunne, kun viimeisillä voimilla jaksaa vetää viimeiset toistot sarjasta. Nautinnollista tuskaa :D Oon onnellinen, että nautin liikunnasta näin paljon.

Tää viikko meni liikuntojen suhteen ihan kivasti. Tässäpä vielä HeiaHeia-kooste:

Maanantain ja torstain liikunnat jäi aika vähäisiksi, mutta pitäähän se kropan välillä saada levätäkin. Toivotaan ensi viikosta hyvää. Ja että saisin sitä hyvää mieltä taas liikunnasta.

Kosmetiikkaostoksia

Huomasin viime viikolla, että Sokos mainosti S-etupäiviään ja päätin hyödyntää tarjoukset tilaamalla muutamia kosmetiikkatuotteita, joista alkoi olla todellinen puute.

Eli ostoskoriin päätyi
- Nivean pure&natural puhdistusemulsio. Uusi tuttavuus minulle ja näin yhden päivän kokeilun jälkeen tykkäsin todella paljon. Ihanan raikas tuoksu ja iho jäi raikkaan tuntuiseksi.
- L'orealin True Match -puuteri. Ennenkin käytössä ollut ja hyväksi havaittu tuote
- Miners luomiväri, värinä charcoal
- Miners huulipuna, värinä Glamour Girl
- Clarins anti-soif -seerumi. Tämä tuli ilmeisesti kaupanpäällistuotteena, sillä en muista ainakaan tätä tilanneeni :D Aivan ihanan tuntuinen iholla, käytetään siis puhdistuksen jälkeen ennen kasvorasvan laittoa.

Luomiväri kärsi hieman matkustusvaurioita, ei onneksi kovin pahasti

Sellaisia arjen pieniä piristyksiä. Saapas nähdä opinko tuota huulipunaa käyttämään, on nimittäin aika pinkki ja en huulipunaa muutenkaan juuri käytä. Kerran olen tuota nyt kokeillut ja oli pakko hieman neutralisoida väriä laittamalla nuden sävyistä huulikiiltoa päälle. Ihan ok tuli väristä ainakin sillä tavalla.

Niin ja nää kaikki maksoi yhteensä alle 20e ja toimitettiin lähipostiin ilman postikuluja. Eli aikas edullista, eikö? :)

Lihakset huutaa auuuuuu!

Huhhuh, tuli toissapäivänä vedettyä parit ryhmäliikuntatunnit putkeen ja kylläpäs se vaan tuntuu kropassakin :D Että hyvät oli treenit ja olin tyytyväinen itseeni, kun jaksoin aika hyvin treenata ne tunnit. Uudenlaisia ja ihania liikuntaelämyksiä, me like!

Eilen oli sitten lenkkeilyn vuoro. Kaverin kanssa vedettiin aika pitkä lenkki, harmi kun en sports trackeria hoksannut laittaa raksuttamaan niin ei nähny kuinka pitkään sitä tulikaan tallusteltua. Keli oli ihanan lämmin ja piti kaverin kanssa napata mehujäät loppumatkasta :D Tää viikko on siis tähän mennessä aika lailla kulunut opintojen ja liikunnan merkeissä.

http://weheartit.com/entry/24293247

Paino on vähän sahaavalla mielellä tällä hetkellä, saattaa tulla yhdessä päivässä 600g alaspäin ja seuraavana 500g ylöspäin :D Noh, tärkeintä tietenkin että se suunta noin pääpiirteisesti on alaspäin, mutta mä en kauheesti tykkää tämmösestä sahausmeiningistä. Mut kai noi liikunnatkin siihen voi vaikuttaa, rankempi treeni kai (käsittääkseni?) voi kerryttää nestettä lihaksiin ja siten hetkellisesti nostaa painoa. Korjatkaa, mikäli käsitykseni on väärä.

Nyt ois siis pyhäpäivä, helatorstai. Mulle ihan samanlainen päivä kuin kaikki muutkin. Gradua ja silleen. Saattaa olla, että pidän liikunnasta välipäivän. Sen verran on arkana lihakset joka puolelta. Tai ehkä hetken voisi pelata vaikka kinectillä ja toki hyötyliikuntaa vähän tulee myös koiran kanssa ulkoilusta.

Että tämmöisiä terveisiä täältäpäin. Touhukasta torstaita toivottaa Eveline