Tällä viikolla koin oikeastaan ensimmäistä kertaa sen, kuinka vaikeaa voi olla yhdistää superdieettiä sosiaaliseen elämään.
Kuten osa lukijoista saattaa muistaakin, olen vasta muuttanut uudelle paikkakunnalle, jolta en entuudestaan tuntenut ainuttakaan ihmistä. Nyt olen hieman tutustunut muutamaan ihmiseen, jotka ovat lähinnä miehen duunikavereita. Niin sanottuja "omia kavereita" mulla ei ole edelleekään ainuttakaan.
Olikin vaikea hetki, kun mies pyysi mua mukaansa hänen duunikavereidensa illanviettoon, jossa tiedossa oli pizzantekoa yhdessä, muutamien oluiden nauttimista ja leffaa leffaherkkuineen.
Mitä itse olisit tilanteessa tehnyt? En olisi kehdannut mennä oman salaattikipon kanssa mulle kuitenkin kohtalaisen uusien ja tuntemattomien ihmisten seuraan puputtamaan vihreitä vihanneksia kun muut tekee yhdessä pizzaa. Saatika sitten kieltäytynyt kaikesta muusta, mitä oli tarjolla.
Joten tein päätöksen jäädä kotiin.
Että voikin oma kroppa ärsyttää tällä hetkellä.
keskiviikko 30. tammikuuta 2013
tiistai 29. tammikuuta 2013
Kuulumisia pitkästä aikaa
Sori, en ole jaksanut/ehtinyt panostaa blogiin aikoihin. Olen kyllä teidän blogejanne käynyt lukemassa, mutta omien kuulumisten kirjoittaminen on tuntunut hankalalta ja liian vaikealta.
Syynä tähän on varmasti osittain se, että uusi duuni ja samanaikaisesti aloitettu superdieetti on vienyt mut suorastaan näännyksiin. Stressi uudesta työstä ja siellä pärjäämisestä jäytää mieltä päivin öin ja huono omatunto vähäisistä liikunnasta painaa mieltä.
Josta siis päästään superdieettiasiaan. Olen noudattanut ruokavaliota melko tarkasti. Tiedän, että sitä pitäisi noudattaa grammalleen ja pilkulleen ja niin teinkin aluksi. On kuitenkin myönnettävä oma heikkoiluonteisuus ja myönnettävä, että pari lipsahdusta on tullut. Painoa on silti tippunut jonkin verran, mikä tietenkin on pääasia. Liikuntojen suhteen yritän skarpata ja jaksaa pitkien työpäivien jälkeen raahautua vielä salille. Lisäongelmana mulla on ollut jatkuva paha olo superdieetin aikana. Maha oikuttelee välillä oikein kunnolla, etenkin aamupalan jälkeen. Pitäisi varmaan hankkia jotain maitohappobakteereita tms. Ei nimittäin ole kivaa, kun aina matkalla töihin joutuu miettimään, missä on lähin huoltsikka jos olo yltyy oikein pahaksi. Ja ei, en ole raskaana, jos joku sitä miettii :D
Voi että toivon, että olisin ryhtynyt tähän diettiin ollessani vielä työttömänä. Kuinka paljon jaksoinkaan silloin käydä salilla ja kuinka paljon aikaa silloin olisi loihtia hyviä ruokia dietin mukaisesti. Nyt on paha kyllästyminen ja jaksamisen puute tän dietin suhteen, mutta aion puskea eteenpäin kuitenkin. Toivottavasti kuitenkaan menettämättä täysin hermojani.
Syynä tähän on varmasti osittain se, että uusi duuni ja samanaikaisesti aloitettu superdieetti on vienyt mut suorastaan näännyksiin. Stressi uudesta työstä ja siellä pärjäämisestä jäytää mieltä päivin öin ja huono omatunto vähäisistä liikunnasta painaa mieltä.
Josta siis päästään superdieettiasiaan. Olen noudattanut ruokavaliota melko tarkasti. Tiedän, että sitä pitäisi noudattaa grammalleen ja pilkulleen ja niin teinkin aluksi. On kuitenkin myönnettävä oma heikkoiluonteisuus ja myönnettävä, että pari lipsahdusta on tullut. Painoa on silti tippunut jonkin verran, mikä tietenkin on pääasia. Liikuntojen suhteen yritän skarpata ja jaksaa pitkien työpäivien jälkeen raahautua vielä salille. Lisäongelmana mulla on ollut jatkuva paha olo superdieetin aikana. Maha oikuttelee välillä oikein kunnolla, etenkin aamupalan jälkeen. Pitäisi varmaan hankkia jotain maitohappobakteereita tms. Ei nimittäin ole kivaa, kun aina matkalla töihin joutuu miettimään, missä on lähin huoltsikka jos olo yltyy oikein pahaksi. Ja ei, en ole raskaana, jos joku sitä miettii :D
Voi että toivon, että olisin ryhtynyt tähän diettiin ollessani vielä työttömänä. Kuinka paljon jaksoinkaan silloin käydä salilla ja kuinka paljon aikaa silloin olisi loihtia hyviä ruokia dietin mukaisesti. Nyt on paha kyllästyminen ja jaksamisen puute tän dietin suhteen, mutta aion puskea eteenpäin kuitenkin. Toivottavasti kuitenkaan menettämättä täysin hermojani.
tiistai 8. tammikuuta 2013
Aika hyvä aamu
Nukuin yöni TODELLA huonosti, kiikuin vielä kahden aikaan olkkarin sohvalla kun uni ei vaan tullut. Joten nukuin aamulla vähän normaalia pidempään (jolloin suunniteltu aerobinen tyhjällä vatsalla jäi väliin, damn...) Lenkille siis iltapäivästä.
Herättyäni kävelin vaa'alle, -500g eilisestä, jes! Tämän jälkeen soikin puhelin.
Sain duunia, jes!
Herättyäni kävelin vaa'alle, -500g eilisestä, jes! Tämän jälkeen soikin puhelin.
Sain duunia, jes!
maanantai 7. tammikuuta 2013
Tästä se lähtee
Superdieetti, päivä 1.
Aamupalaksi nautittu ohjeiden mukaisesti kasattu smoothie. Ja hyvää oli! :)
Odotan kyllä oikeasti aika innolla tulevaa. Tiedän, että tää on osittain tällaista alun innostusta, mutta on kiva olla positiivisella mielellä.
Seuraavaksi pitäisikin tulostella uusi treeniohjelma ja alkaa pakkaileen salikassia ja suunnata salille. Vaikka ohjelmassa suositellaankin aamuksi aerobista ja illaksi salitreeniä, teen ainakin tänään toisin päin, koska aamuisin salilla on rauhallista ja siten saan rauhassa tutustua uuteen ohjelmaani. Huomenna voisikin koittaa jo toisin päin. Huippua!
Aamupalaksi nautittu ohjeiden mukaisesti kasattu smoothie. Ja hyvää oli! :)
Odotan kyllä oikeasti aika innolla tulevaa. Tiedän, että tää on osittain tällaista alun innostusta, mutta on kiva olla positiivisella mielellä.
Seuraavaksi pitäisikin tulostella uusi treeniohjelma ja alkaa pakkaileen salikassia ja suunnata salille. Vaikka ohjelmassa suositellaankin aamuksi aerobista ja illaksi salitreeniä, teen ainakin tänään toisin päin, koska aamuisin salilla on rauhallista ja siten saan rauhassa tutustua uuteen ohjelmaani. Huomenna voisikin koittaa jo toisin päin. Huippua!
sunnuntai 6. tammikuuta 2013
Huomenna se sitten alkaa...
Superdieetti nimittäin. Fiilikset tulevan suhteen ovat odottavat, innostuneet, pelokkaat ja toiveikkaat. Kyllä mä tähän pystyn.
Jääkaappiin on jo ladottu sopivia ruokatarvikkeita parille ensimmäiselle päivälle. Huomenna aamulla otan sitten tämänhetkiset paino- ja mittatiedot ylös, jotta voin matkan varrella seurata edistymistä sekä vaa'alla että mittanauhalla, vaaka kun ei aina kerro koko totuutta.
Toivon kärsivällisyyttä, jämäkkyyttä, itsekuria ja terveyttä tälle matkalleni. Sillä vaikka kyse on kuuden viikon dieettijaksosta, toivon, että tämän avulla saan pysyviä muutoksia aikaiseksi ruokavaliooni. En siis suhtaudu tähän pelkkänä dieettijaksona, vaan alkusysäyksenä kohti lopullisesti parempia elämäntapoja. Mikä tietysti ei tarkoita sitä, ettenkö koskaan enää herkuttelisi. Mutta jostakin on lähdettävä, ja tämä on valitsemani tie.
Tsempit ja kommentit SD:hen liittyen ovat siis tervetulleita :)
Jääkaappiin on jo ladottu sopivia ruokatarvikkeita parille ensimmäiselle päivälle. Huomenna aamulla otan sitten tämänhetkiset paino- ja mittatiedot ylös, jotta voin matkan varrella seurata edistymistä sekä vaa'alla että mittanauhalla, vaaka kun ei aina kerro koko totuutta.
Toivon kärsivällisyyttä, jämäkkyyttä, itsekuria ja terveyttä tälle matkalleni. Sillä vaikka kyse on kuuden viikon dieettijaksosta, toivon, että tämän avulla saan pysyviä muutoksia aikaiseksi ruokavaliooni. En siis suhtaudu tähän pelkkänä dieettijaksona, vaan alkusysäyksenä kohti lopullisesti parempia elämäntapoja. Mikä tietysti ei tarkoita sitä, ettenkö koskaan enää herkuttelisi. Mutta jostakin on lähdettävä, ja tämä on valitsemani tie.
Tsempit ja kommentit SD:hen liittyen ovat siis tervetulleita :)
keskiviikko 2. tammikuuta 2013
Uuden vuoden terveysprojekti
Kuten aikaisemmassa postauksessa mainitsin, terveysprojektini ei saanut viime vuonna sellaista tuulta siipiensä alle, jota olisin toivonut. Kaikenlaiset muutokset ja myllerrykset elämässä pistivät pakkaa niin sekaisin, että olin kuin tuuliviiri menossa eri suuntiin. Tiedän kuitenkin, että ne haaveet terveellisestä elämästä ja paremmasta olosta ovat edelleen vahvasti tallella. Ja mä olen ansainnut niiden saavuttamisen!
Päätinkin, että mä tartten nyt jonkinlaisen kunnon alkusysäyksen tälle projektilleni. Sen vuoksi ilmoittauduin fitfarmin superdietti-ryhmään, joka alkaa ensi viikon maanantaina. Odotan jo innolla! Tottakai tiedän, että helppoa ei tule olemaan ja repsahduksia vastaan joutuu välillä todella taistelemaan, mutta tällä hetkellä motivaatio on huipussaan ja on positiivinen mieli asian suhteen.
Kerroin myös miehelleni eilen suunnitelmistani, ja sain häneltä ihanasti tukea. Mun on ollut hirveen vaikea puhua kenellekään näistä asioista, häpeän jotenkin todella paljon sitä, että oon päästänyt itseni näin huonoon kuntoon. Mutta onnistuminen on todennäköisempää, kun asian jakaa tärkeiden ihmisten kanssa. Ja olisihan se mies varmaan alkanut ihmetellä yhtäkkiä muuttunutta ruokavaliotani :D
Mutta tällaiset suunnitelmat siis täällä. Oletteko te aikoneet panostaa terveellisyyteen tai liikuntaan uuden vuoden kunniaksi? Millaisia tavoitteita teillä on?
 |
| http://weheartit.com/entry/47860436/via/warrior_ |
Päätinkin, että mä tartten nyt jonkinlaisen kunnon alkusysäyksen tälle projektilleni. Sen vuoksi ilmoittauduin fitfarmin superdietti-ryhmään, joka alkaa ensi viikon maanantaina. Odotan jo innolla! Tottakai tiedän, että helppoa ei tule olemaan ja repsahduksia vastaan joutuu välillä todella taistelemaan, mutta tällä hetkellä motivaatio on huipussaan ja on positiivinen mieli asian suhteen.
Kerroin myös miehelleni eilen suunnitelmistani, ja sain häneltä ihanasti tukea. Mun on ollut hirveen vaikea puhua kenellekään näistä asioista, häpeän jotenkin todella paljon sitä, että oon päästänyt itseni näin huonoon kuntoon. Mutta onnistuminen on todennäköisempää, kun asian jakaa tärkeiden ihmisten kanssa. Ja olisihan se mies varmaan alkanut ihmetellä yhtäkkiä muuttunutta ruokavaliotani :D
Mutta tällaiset suunnitelmat siis täällä. Oletteko te aikoneet panostaa terveellisyyteen tai liikuntaan uuden vuoden kunniaksi? Millaisia tavoitteita teillä on?
maanantai 31. joulukuuta 2012
Vuosi 2012
Eilen piti ihan pysähtyä miettimään tätä kulunutta vuotta 2012. Vuosi on ollut minulle monella tapaa muutosten vuosi, osittain hyvässä ja osittain huonossa mielessä. Vuoden vaihtuessa onkin hyvä pysähtyä miettimään vuoden tapahtumia, jotta voi ottaa uuden vuoden vastaan hyvillä mielin. Samalla voi myös miettiä tavoitteita ja toiveita tulevalle vuodelle.
Kihlautuminen. Mieheni kosi alkuvuonna, sanoin kyllä epäröimättä. Ehdottomasti vuoden ihanin päivä, tai oikeastaan koko tähänastisen elämäni ihanin päivä.
Muutto. Lokakuussa suuntasimme nokkamme kauas kotipaikkakunniltamme ja aloitimme uuden elämän uudessa kaupungissa. Sopeutuminen uuteen paikkaan on vielä kesken ainakin omalta osaltani, sillä työttömänä olo uudessa kaupungissa ilman tuttavia (oman miehen lisäksi) ei ole kauhean helppoa. En vielä osaa sanoa, oliko päätös muuttaa hyvä vai huono. Töiden saaminen luultavasti muuttaisi kaiken paljon positiivisempaan suuntaan.
Valmistuminen. Vihdoin ja viimein sain graduni kansiin ja maisterin paperit ulos yliopistosta. Olen tosin ollut hyvin pettynyt siihen, mikä on alani työllisyystilanne tällä hetkellä, ja tuntuu, että saan vain haaveilla oman alan hommista...Viisi vuotta kankkulan kaivoon???
Terveysprojekti. Niin. Tämä mun "terveysprojekti" ei ole toteutunut suunnitellusti. Välillä on kausia, jolloin jaksan panostaa paremmin, välillä huonommin. Fyysinen hyvinvointi ei ole lisääntynyt, ei myöskään henkinen. Olisi niin helppoa vain antaa uudenvuodenlupaus, että tällä kertaa mä onnistun. Mutta mä jos kuka tiedän, et niillä lupauksilla on taipumus epäonnistua alkuinnostuksen jälkeen. Mun pitää oikeasti opetella uusi tapa elää. Saada jonkinlainen balanssi tähän elämään. Tällä hetkellä kaikki on sekasortoa, sekä henkisellä että fyysisellä tasolla.
Sukulaisen vakava sairaskohtaus. Tämä pysäytti elämäni hetkeksi ja vaikuttaa minuun edelleen. Kyseinen sukulainen on minulle hyvin hyvin rakas ja tärkeä. Pelkäsin kovasti menettämistä, mutta onneksi kaikki kääntyi parhain päin. Aloin arvostaa perhettä uudella tavalla, sanon myös useammin tärkeille ihmisille, kuinka paljon heitä rakastan.
Tiivistettynä, olen ollut vuonna 2012 sekä onnellinen että onneton. Olen ollut onnellinen parisuhteestani, valmistumisestani ja perheestäni. Olen ollut onneton työttömyydestä, sairauksista ja omasta kropasta ja mielestä. Toivon, että ensi vuosi tuo muutoksia etenkin työllistymisen myötä. Ja että pysymme kaikki terveinä ja saan kroppani ja mieleni sellaiseen kuntoon, että minulla on hyvä olo itseni kanssa. Toivon myös lisää tuttavia ja ystäviä tältä uudelta paikkakunnalta, sillä olen toisinaan hyvin yksinäinen.
Toivotan kaikille oikein ihanaa ja onnellista uuttavuotta! Uusi vuosi tullessaan, tuokoon onnen mukanaan!
Kihlautuminen. Mieheni kosi alkuvuonna, sanoin kyllä epäröimättä. Ehdottomasti vuoden ihanin päivä, tai oikeastaan koko tähänastisen elämäni ihanin päivä.
Muutto. Lokakuussa suuntasimme nokkamme kauas kotipaikkakunniltamme ja aloitimme uuden elämän uudessa kaupungissa. Sopeutuminen uuteen paikkaan on vielä kesken ainakin omalta osaltani, sillä työttömänä olo uudessa kaupungissa ilman tuttavia (oman miehen lisäksi) ei ole kauhean helppoa. En vielä osaa sanoa, oliko päätös muuttaa hyvä vai huono. Töiden saaminen luultavasti muuttaisi kaiken paljon positiivisempaan suuntaan.
Valmistuminen. Vihdoin ja viimein sain graduni kansiin ja maisterin paperit ulos yliopistosta. Olen tosin ollut hyvin pettynyt siihen, mikä on alani työllisyystilanne tällä hetkellä, ja tuntuu, että saan vain haaveilla oman alan hommista...Viisi vuotta kankkulan kaivoon???
Terveysprojekti. Niin. Tämä mun "terveysprojekti" ei ole toteutunut suunnitellusti. Välillä on kausia, jolloin jaksan panostaa paremmin, välillä huonommin. Fyysinen hyvinvointi ei ole lisääntynyt, ei myöskään henkinen. Olisi niin helppoa vain antaa uudenvuodenlupaus, että tällä kertaa mä onnistun. Mutta mä jos kuka tiedän, et niillä lupauksilla on taipumus epäonnistua alkuinnostuksen jälkeen. Mun pitää oikeasti opetella uusi tapa elää. Saada jonkinlainen balanssi tähän elämään. Tällä hetkellä kaikki on sekasortoa, sekä henkisellä että fyysisellä tasolla.
Sukulaisen vakava sairaskohtaus. Tämä pysäytti elämäni hetkeksi ja vaikuttaa minuun edelleen. Kyseinen sukulainen on minulle hyvin hyvin rakas ja tärkeä. Pelkäsin kovasti menettämistä, mutta onneksi kaikki kääntyi parhain päin. Aloin arvostaa perhettä uudella tavalla, sanon myös useammin tärkeille ihmisille, kuinka paljon heitä rakastan.
Tiivistettynä, olen ollut vuonna 2012 sekä onnellinen että onneton. Olen ollut onnellinen parisuhteestani, valmistumisestani ja perheestäni. Olen ollut onneton työttömyydestä, sairauksista ja omasta kropasta ja mielestä. Toivon, että ensi vuosi tuo muutoksia etenkin työllistymisen myötä. Ja että pysymme kaikki terveinä ja saan kroppani ja mieleni sellaiseen kuntoon, että minulla on hyvä olo itseni kanssa. Toivon myös lisää tuttavia ja ystäviä tältä uudelta paikkakunnalta, sillä olen toisinaan hyvin yksinäinen.
Toivotan kaikille oikein ihanaa ja onnellista uuttavuotta! Uusi vuosi tullessaan, tuokoon onnen mukanaan!
 |
| http://weheartit.com/entry/47714441/via/taylorswiftoffi# |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
