En ole saanut aikaiseksi aloittaa ruokapäiväkirjan pitoa tänne, suunnittelen aloittavani sen huomenna. Uuteen viikkoon uusilla voimilla tai jotain...
Mieli on jotenkin maassa...tuntuu, etten saa minkäänlaista otetta taaskaan näihin opiskeluihin. Kaikki vaan ahdistaa niin sairaasti. Koulupaperit on tuntikaupalla odottaneet tossa pöydällä, en vaan pysty tarttumaan niihin. Äsken luin sentään kaksi sivua, mut heti sen jälkeen ahdistus kasvoi niin isoksi, että oli pakko lopettaa ja tulla tänne kirjoittamaan. Mikä ihme siinä on niin ahdistavaa???
Osaksi ainakin se, että tiedän olevani väärällä alalla. Olen tiennyt sen tosiaan jo pari vuotta ainakin, mutta minulla ei ole ollut tarpeeksi rohkeutta vaihtaa alaa. OLISI PITÄNYT OLLA!!!! Voi kun voisi nyt huutaa koko maailman nuorille, USKOKAA UNELMIINNE JA MIETTIKÄÄ MITÄ HALUATTE! Mulla ei koskaan varsinaisesti ole ollut sitä unelma-ammattia mielessä. Se ei ole ollut koskaan minulle itsestäänselvyys niin kuin joillekin on ollut. Enkä oikeastaan vieläkään ole varma mitä haluaisin tehdä "isona" (vaikka iso, liiankin iso alan jo olla...).
Uskon vain sen, että jos oikeasti olisin oikealla alalla, en kokisi näin ylitsepääsemätöntä ahdistusta esim. gradun teosta. Totta kai gradun teko (tai minkä tahansa lopputyön teko) on stressaavaa ja varmasti myös ainakin aika-ajoin ahdistavaa kaikille, mutta paniikkikohtausta ei pitäisi olla tulossa pelkästä tietokoneen avaamisesta.
Jahas, tällainen avautuminen tällä kertaa. Huomenna sit palataan toivottavasti ainakin ruokapostauksen merkeissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti