Itkupotkuraivareita ja tuskanhikeä

Joo ei varmaan tartte enempää selventää, että muutto- ja työttömyysstressi ovat täällä aika pahasti nyt valloillaan. Itku on parahtanut tänään ilmoille jo useamman kerran. Tää kaikki alkaa oikeesti nyt porautua mun tajuntaan: oon kohta työtön, muuttamassa HYVIN kauas nykyisestä asuinpaikastani, jonne jätän taakseni osan perheestäni, suurimman osan ystävistäni ja kaiken tutun ja turvallisen.

http://weheartit.com/entry/31270509/via/vicious15

Viikonloppuna sain ystäviä kylään ikään kuin läksäreiden merkeissä ja tämäkin tietysti aiheutti haikeaa oloa. Vaikka olikin kiva ilta, tajusin, että näitä kivoja iltoja on sitten entistä harvemmin vain. Kohta en voi kyläillä parhaiden ystävieni luona hetken mielijohteesta enkä sopia mukavia illanviettoja yhdessä. Mistä tämän ikäinen ihminen löytää uusia ystäviä, jos töitäkään ei (vielä) ole ja esimerkiksi salikortin hankkiminen on sula mahdottomuus tässä rahatilanteessa?

Muutto on tosiaan jo ensi viikolla ja pitäisi hiljalleen alkaa pakkaamaan. Kävin viime viikolla läpi viiden vuoden koulupaperit ja iso kasa lensi roskiin. Sanokaapa te, joilla on kokemusta muuttamisesta: onko kätevämpää pakata erikokoisiin pahvilaatikoihin vai vuokrata muuttofirmoista "oikeita" muuttolaatikoita? Tärkeintä olisi, että saataisiin tavarat mahdollisimman pieneen tilaan, koska yhteen pakettiautolliseen pitäisi mahtua koko elämä...

Tänä aamuna päätin myös, että kirjaan nyt tänne viikon ruokailut ja liikkumiset, koska yksinkertaisesti muuten mä en saa itseeni kunnolla niskasta kiinni. Huomenna siis ilmoittelen, miten tänään meni, tähän mennessä ihan hyvin.

Mutta nyt on taas jatkettava kaikenlaista touhuamista. Toivottavasti mä tästä jossain vaiheessa taas piristyn.